keskiviikkona 22. toukokuuta 2019

Lastenhoitaja kärsi toistuvista selkäkivuista – työfysioterapeutti kutsui yhteiseen tapaamiseen työpaikalle myös esimiehen

Perinteisesti työfysioterapeutti on aloittanut selkäkipuilun ratkomisen vastaanotolla, ohjaamalla työntekijää huomioimaan työergonomian periaatteita työssään. Varhaisella työpaikkakäynnillä tulokset voivat olla nopeampia ja pysyvämpiä. Tässä blogissa kuvattu kuvitteellinen asetelma on mukailtu Tules-interventiohankkeessa käytetystä toimintamallista.

(sähköpostivahvistus työfysioterapeutilta: työpaikkakäynti)

”Hei!
Olen saanut nyt teiltä kaikilta vahvistuksen, että tavataan päiväkodilla viikon kuluttua torstaina klo 13:00. Minun ja Marjan lisäksi paikalla on siis päiväkodin johtaja Elsa. Tämän työpaikkakäynnin tavoitteena on yhdessä etsiä ratkaisuja, miten Marjan työtä ja työtehtäviä voidaan kehittää niin, että työskentely onnistuu selkäkivuista huolimatta, eikä tulisi poissaoloja. Samalla testaamme yhdessä tätä uutta toimintatapaa.”
Ystävällisin terveisin Kaisa, työfysioterapeutti

Marja on 54-vuotias lastenhoitaja, jolla on viimeisen vuoden aikana ollut toistuvia, lyhytaikaisia selkäkipujaksoja. Kahden kuluneen viikon aikana kipu on haitannut myös työtä ja hän on keventänyt työtahtia. Työpäivän jälkeen Marja on ollut väsynyt, hän on vähentänyt kivun takia normaalia liikuntaansa ja joutunut turvautumaan särkylääkkeisiin.

Ensin Marja varasi ajan työterveyshoitajalle, joka ohjasi hänet työfysioterapeutin vastaanotolle. Työterveyshuollossa on yhdessä työterveyslääkärin kanssa laadittu tällaisiin tilanteisiin ohjeistus. Vastaanotolla työfysioterapeutti Kaisa arvioi tilanteen ja antoi ohjausta ja neuvontaa selän omatoimiseen hoitoon. Lisäksi Marja ja Kaisa sopivat työpaikkakäynnin, johon Kaisa kutsui mukaan myös Marjan esimiehen, Elsan.

Tavanomaisesti näin varhaisessa vaiheessa työpaikkakäyntiohjausta ei olisi vielä toteutettu, sillä Marjalla ei ole vielä ollut poissaoloja selkävaivojen takia, ja käynti työfysioterapeutin vastaanotolla on nyt ensimmäinen pari viikkoa kestäneen selkäkipujakson aikana. Erona perinteiseen toimintatapaan on myös, että työpaikkakäynnillä on mukana työntekijän lähiesimies. Tällaisella toimintatavalla on kuitenkin saavutettavissa paljon hyötyjä.

”On hyödyllisempää mennä yhdessä työpaikalle ja katsoa työtehtävät ja ratkaisuvaihtoehdot. Ihmisen on vaikea hahmottaa ja siirtää ohjeita työhön, jos ohjaus-neuvonta annetaan vain vastaanotolla.”

Mistä työtehtävistä työntekijä suoriutuu ongelmitta? Mistä aiheutuu ongelmia?

Työpaikalla Kaisan johdolla käydään vielä yhteisesti läpi työpaikkakäynnin tavoite Marjan kannalta.

Käynti etenee niin, että Marja selvittää ja näyttää keskeisimmät työtehtävänsä, jotka Kaisa kirjaa lomakkeelle. Elsan mielestä työtehtävien listaus on hyvä keino osoittaa kaikille konkreettisesti, mitä Marjan työpäivään kuuluu. Kaisa selvittää myös, kuinka paljon selkäkipu hankaloittaa yksittäisten työtehtävien suorittamista.

Millaisia kehittämisratkaisuja ongelmiin löytyy?

Työpaikkakierroksen jälkeen Kaisa, Marja ja Elsa tekevät yhteenvedon kuormittavista työtehtävistä ja niihin liittyvistä ongelmista.

Ratkaisuja etsitään yhdessä. Kaisan ammattitaitoon kuuluu työn fyysisten kuormitustekijöiden tunnistaminen ja hallinta sekä työn kehittäminen ergonomian näkökulmasta.

Miten ratkaisut toteutetaan ja kuka ottaa vastuun ratkaisujen toteuttamisesta sekä seurannasta?

Työfysioterapeutti ohjasi käynnillä Marjalle sopivia työasentoja ja työliikkeitä niin, että työstä tulisi sujuvampaa ja vähemmän selkää kuormittavaa. Työpaikalle päädyttiin hankkimaan myös uusia apuvälineitä. Lasten pukemis- ja riisumistilanteita helpottaa pukeutumispenkki, joka vähentää Marjan selän kumaria työasentoja.

Lastenhoitajan työssä esiintyy tyypillisesti myös runsaasti nostamista, etenkin pienten lasten osastolla, jossa Marjakin työskentelee. Näitä tilanteita varten kokeiluun otettiin korokepenkki, johon lapsi nousee seisomaan ja nostokorkeus hoitajan syliin on pienempi kuin lattialta nostettaessa. Marjaa kannustettiin ottamaan satulatuoli aktiiviseen käyttöön esimerkiksi askartelu- ja ruokailutilanteissa.

Käynnillä sovittiin myös, että tarvittaessa voidaan miettiä Marjan sijoittumista isojen lasten osastolle. Lisäksi työfysioterapeutti muistutti Marjaa vastaanotolla ohjattujen itsehoito-ohjeiden noudattamisesta.

Toimenpiteiden ideoinnin päätteeksi Elsa ja Marja yhdessä päättävät, kuka ottaa vastuun sovituista toimenpiteistä. Samalla sovitaan myös aikataulu toimenpiteiden toteutukselle sekä seurannalle. Tällainen yhteinen toiminta on osoitus onnistuneesta työterveysyhteistyöstä.

On hyvä, että esimies on paikalla; hänhän vastaa työpaikan toiminnasta, työjärjestelyistä ja hankinnoista. Asiat etenevät sujuvasti, kun päätökset esimerkiksi hankinnoista ja mahdollisista muutoksista saadaan samantien.”

”Malttais olla, että ei aina itse sano ratkaisuja, vaan kysyis, että mitä te itse ajattelette ratkaisumahdollisuuksista”

Yhteinen työpaikkakäynti oli kaikille myönteinen kokemus. Kun käynnillä pystytään vaikuttamaan konkreettisiin toimintatapoihin, muutkin työkaverit huomioivat ja kuulevat kehittämistoimenpiteistä ja tieto uusista toimintatavoista leviää työyhteisössä laajemminkin.

Työfysioterapeutilla on tärkeä rooli tuki- ja liikuntaelinongelmaisen työntekijän työkyyvn tukemisessa

On tärkeää, että työ voidaan järjestellä siten, että tuki- ja liikuntaelinvaivoistaan (tule-vaivoistaan) huolimatta työntekijä voi jatkaa työssään. Usein tämä edellyttää, että työssä ja työympäristössä voidaan tehdä sellaisia muokkauksia, jotka auttavat hyödyntämään työntekijän jäljellä olevaa työkykyä ja edesauttavat, että työntekijän terveydentila ei heikkene työkuormituksen takia.

Ergonomiaratkaisut ja työn muokkausmahdollisuudet voivat liittyä muun muassa työympäristön ja työtilan siisteyteen ja järjestelyihin, työn organisointiin, työtehtävien räätälöintiin huomioiden esim. työ- ja apuvälineiden hyödyntäminen sekä kehoa optimaalisesti kuormittavat työasennot ja työliikkeet. Tarvittaessa voidaan miettiä myös työaikajärjestelyjä tai työtehtävien uudelleen järjestelyjä.

Työhön ja työpaikalle toteutettujen kehittämisratkaisujen avulla voidaan tukea työntekijän jaksamista työssään. Toimenpiteet edistävät myös tule-ongelmaisten työntekijöiden varhaisempaa työhön paluuta työkyvyttömyysjakson jälkeen, itsearvioitua toimintakyvyn parantumista, sekä sairauspoissaolojen ja koetun kivun vähenemistä.

Nyt käynnissä olevassa Tules -interventiohankkeessa pyritään selvittämään, miten varhaisemmassa vaiheessa toteutetut työpaikkainterventiot vaikuttavat selkäongelmista kärsivien työntekijöiden työssä jatkamiseen sekä työkykyyn. Tutkimusta rahoittavat Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos.

22.5.2019