perjantaina 16. joulukuuta 2011

Leka-menetelmällä tehokkuutta ja työn iloa

Olin eräänä päivänä veljeni luona kylässä. Rupatellessamme niitä näitä veljeni totesi, että hän oli jo jonkin aika suunnitellut yhden olohuoneen väliseinän purkamista, mutta asia oli siirtynyt ja siirtynyt. Hetken mietittyään hän nousi ylös tuolistaan, meni ulkovarastoon ja palasi mukanaan iso leka. Hän löi lekalla kerran seinään, josta oli ollut aiemmin puhe. Lyönnin jälkeen seinässä oli iso reikä. “Nyt se on purettava”, veljeni totesi. Eihän sitä voinut sellaiseksikaan jättää. Jonkin ajan kuluttua seinä oli purettu ja olohuoneeseen avautui näkymä eteisen valoisaan portaikkoon.
Kuva: sxc.hu
Vaikka sanotaan, että huolella suunniteltu on puoleksi tehty, monen työssä rassaa liika suunnittelu ja kokoustaminen. Mietitään ja suunnitellaan sen sijaan että tehtäisiin ja saataisiin aikaan jotakin. Leka-menetelmän etuna on että se suuntaa tekemisen tuottavaan toimintaan. Sillä saa välittömästi aikaan näkyviä tuloksia. Tätä kaipaavat erityisesti nuoret, mutta myös vanhemmat työntekijät voivat paremmin jos omasta toiminnasta syntyy kouriintuntuvaa jälkeä. Usein menetelmä on tehokkaampi kuin vahvaan suunnitteluun perustuva toiminta. Se on myös hauskempi.
Leka-menetelmä saattaa tuntua epäammattimaiselta, mutta sitä toteutetaan itse asiassa aika usein luovassa työssä. Esimerkiksi tämän blogin kirjoittamisessa noudatetaan tätä menetelmää. Olen vain aloittanut tekstin kirjoittamisen utuinen mielikuva siitä mitä haluan sanoa. Mielestäni menetelmää pitäisi käyttää useammin tämän päivän työelämässä. Varsinkin kun sitä toteutetaan yhdessä muiden työtoverien kanssa se mahdollistaa yllättäviä, jopa innovatiivisia ratkaisuja.
Leka-menetelmään liittyy tietenkin epäonnistumisen riski. Voidaan joutua tilanteisiin, jotka olisi voitu välttää huolellisella suunnittelulla. Siksi leka-menetelmän käyttö sopiikin vain aidosti oppiviin organisaatioihin. Niitähän kuvaavat oikeus epäonnistua ja lupa kokeilla. Työpaikalla, jossa esimiehet aina rankaisevat virheistä on syytä pysyttäytyä runsaassa suunnittelussa, vaikka tulosta ei syntyisikään.
Guy Ahonen
Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen Tiedolla vaikuttamisen toiminta-alueen johtaja.
16.12.2011