keskiviikkona 09. tammikuuta 2019

Liikkumaan – vaikka työssäkin liikutaan

Miten työn fyysisten vaatimusten ja oman toimintakyvyn välillä voisi tasapainoilla paremmin? Pitääkö jo työssään fyysisesti aktiivisen työntekijän edistää toimintakykyään liikunnalla? Tutkimusnäytön perusteella työkykyyn voi vaikuttaa erityisesti työtehtävien mukaan räätälöidyillä liikuntaohjelmilla.

Fyysisesti raskas työ edellyttää tekijältään hyvää kuntotasoa. Hyvä kunto vähentää työn fyysistä kuormittavuutta ja auttaa palautumaan työstä tehokkaammin. Ruumiillinen työ voi edistää työkykyä ja terveyttä, jos kuormitustaso pysyy kohtuullisena, työ on riittävän monipuolista ja palautumiseen jää riittävästi aikaa.

Viimeaikaiset tutkimustulokset viittaavat kuitenkin siihen, että fyysisesti raskas työ aiheuttaa kevyttä työtä todennäköisemmin erilaisia liikuntaelinvaivoja, sydänsairauksia, pidentyneitä sairaspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä. Lisäksi on havaittu, että fyysinen työ ei välttämättä ylläpidä tai paranna fyysistä toimintakykyä, etenkään ikääntyvillä työntekijöillä.

Tutkimukset ovat nostaneet esiin paradoksin, jonka mukaan työn fyysisellä kuormituksella ei ole samoja terveyttä edistäviä ja kuntoa parantavia vaikutuksia kuin vapaa-ajan fyysisellä aktiivisuudella. Voisiko asialle tehdä jotain työpaikalla?

Konstit on monet!

Erilaisilla mittareilla mitaten fyysistä työtä tekevien työntekijöiden fyysistä aktiivisuutta lisäävillä toimilla pystytään parantamaan työkykyä, vähentämään sairaspoissaoloja, pienentämään fyysistä työkuormitusta, parantamaan työsuoritusta ja tuottavuutta sekä pienentämään ennenaikaisen työkyvyttömyyden riskiä.

Interventiotutkimuksissa käytettyjä keinoja työkyvyn parantamiseksi fyysisesti raskailla aloilla ovat olleet kestävyysharjoittelu, lihasvoimaharjoittelu, edellisten yhdistelmät, muunlainen fyysinen harjoittelu (esim. venyttely, jooga), konsultaatio ja räätälöity tai kohdennettu harjoitusohjelma.

Tehokkaimmiksi keinoiksi ovat osoittautuneet räätälöidyt ratkaisut, joissa otetaan huomioon työn vaatimukset. Esimerkiksi erässä hollantilaisessa tutkimuksessa hitsaajille suunniteltu tuki- ja liikuntaelinvaivoja ennaltaehkäisevä voimaharjoitteluohjelma kohdistettiin niihin lihasryhmiin, joita työssä käytetään eniten. Kahdentoista viikon harjoittelun jälkeen lihaksiin kohdistuva työn aikainen kuormitus pieneni huomattavasti koska lihasvoiman kasvu johti työergonomian paranemiseen.

Motivaatio ryhmästä

Tutkimusten mukaan ryhmässä harrastaminen parantaa terveyttä ja pidentää elinikää. Myös työpaikalla toteutettujen liikuntainterventioiden vaikutukset ovat merkittävämpiä, kun ne on toteutettu ryhmässä työpaikalla.

Tutkimuskentällä on harmillisesti aukko pienten- ja mikroyritysten mahdollisuuksista lisätä fyysistä työtä tekevän yrittäjän ja henkilöstön ryhmäliikuntamahdollisuuksia työpaikalla. Keinot ovat kuitenkin samat työpaikan koosta riippumatta.

Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoille (Promo@Work) -hankkeessa tehtiin kartoittava katsaus tutkimuksista, joiden tavoitteena oli edistää fyysisesti raskasta työtä tekevien toimintakykyä lisäämällä fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa työpaikalla.

Haun tuloksena löydettiin yli viisituhatta tutkimusta. Katsauksessa keskityttiin erityisesti niihin tutkimuksiin, joissa osoitettiin työntekijöiden työkyvyn merkittävä paraneminen.

Tutustu hankkeen tuottamiin Terveyttä työpaikoille -suosituksiin!

9.1.2019