keskiviikkona 10. lokakuuta 2018

Liikunnalla on merkitystä työkuormituksesta palautumisessa

Viime aikoina on paljon puhuttu siitä, millä keinoin edistää työstä palautumista erityisesti tietotyössä. Liikunnan tiedetään olevan yksi keino vaikuttaa palautumiseen. Sopivaa liikunnan määrää tai muotoa työstä palautumisen kannalta ei sen sijaan ole paljon tutkittu.

Mikä on liikunnan yhteys työkuormituksen aiheuttamaan palautumisen tarpeeseen? Jyväskylän yliopiston terveystieteiden maisteriopiskelija Katariina Kekki tutki kysymystä pääosin istumatyötä tekevillä työntekijöillä pro gradu -tutkielmassaan (2018).

Tutkielman tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2013 kyselyllä, johon vastasi työntekijöitä pienistä ja keskisuurista yrityksistä Hämeestä, Pirkanmaalta ja Etelä-Savosta. Työstä palautumista tarkasteltiin monipuolisilla Need for recovery -kysymyksillä, jolla työntekijät arvioivat työpäivän jälkeistä palautumisen tarvettaan.

Tutkielmassa havaittiin, että työkuormituksesta parhaiten palautuvat työntekijät harrastivat selkeästi enemmän lihaskuntoharjoittelua ja liikuntaa kokonaisuudessaan kuin heikoiten palautuvat työntekijät.

Lihaskuntoharjoittelu edistää palautumista

Työntekijöiden liikunta-aktiivisuudessa havaittiin eroavuutta sen mukaan, kuinka pieneksi tai suureksi työntekijä arvioi palautumisen tarpeensa.

Pienintä palautumisen tarvetta tuntevat työntekijät liikkuivat enemmän (1765 METminuuttia/vk) kuin suurinta palautumisen tarvetta tuntevat työntekijät (1189 METminuuttia/vk). METminuuteilla tarkoitetaan liikuntaan käytetyn ajan ja liikuntamuodon rasittavuutta kuvaavaan MET-arvon (perusaineenvaihdunnan kerroin) muodostamaa tuloa.

Liikunta-aktiivisuus vastasi parhaiten palautuvilla esimerkiksi 3,25 tuntia rasittavaa liikuntaa viikossa ja heikoiten palautuvilla 2,2 tuntia viikossa. Rasittavaa liikuntaa on esimerkiksi juoksu (noin 8 km/h) tai hiihto.

Liikuntamuodoista lihaskuntoharjoittelu oli kyselyn perusteella merkitsevästi yhteydessä palautumiseen: paljon lihaskuntoa harjoittavilla työntekijöillä oli pienempi palautumisen tarve kuin vähän lihaskuntoa harjoittavilla.

Vähiten liikkuvilla työntekijöillä havaittiin kaksinkertainen riski suurempaan palautumisen tarpeeseen verrattuna enemmän liikkuviin. Toisaalta myös muut tekijät – esimerkiksi epäsäännölliset työajat ja eläminen ilman parisuhdetta – lisäsivät riskiä suurelle palautumisen tarpeelle.

Työpaikan kannattaa tukea liikunnan harrastamista

Yleisesti ottaen työntekijöiden palautumisen tarve oli kyselyn mukaan tavanomaisella tasolla, joten tuloksiin on hyvä suhtautua suuntaa-antavasti.  Vähäisempikin liikunnan määrä saattaa olla palautumisen kannalta merkityksellistä, mikäli palautumisen kanssa on paljon haasteita.

Palautumisen näkökulmasta kannattaa siis liikkua riittävästi ja kehittää lihasvoimaa. Hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan työssä ja voi pienentää työkuormituksen aiheuttamaa palautumisen tarvetta. Fyysisen kunnon edistämiseksi liikunnan tulee olla riittävän pitkäkestoista ja vähintään kohtuullisesti rasittavaa.

Työpaikka voi tukea ja mahdollistaa liikuntaa muun muassa lisäämällä työyhteisön yhteistä liikkumista, jolloin liikunnan jatkuvuudelle voidaan saada vertaistukea. Erityisesti tukea kannattaa suunnata epätyypillistä työaikaa, kuten esimerkiksi vuorotyötä, tekeville työntekijöille.

Tutkielman aineisto pohjautui Valo ry:n, (Valtakunnallinen liikunta ja urheiluorganisaatio, nykyinen Olympiakomitea) Liike elämään -hankkeeseen, joka toteutettiin yhteistyössä TTL:n ja UKK-instituutin kanssa vuosina 2012-2015. Tutkielman analyysit on laadittu yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla -hankkeen (Promo@Work) kanssa.

Tutkimukseen perustuvat työpaikkaterveyden edistämisen suositukset esitellään Mars matkalle! -kiertueella syksyn ja kevään aikana.

Lähde

Kekki, K. 2018. Liikunnan yhteys palautumisen tarpeeseen työkuormituksesta. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58769.

10.10.2018