torstaina 06. elokuuta 2020

Luontokerho yrittäjille verkon välityksellä? Kyllä onnistuu!

Kuvittele mielessäsi lempimaisemasi luonnossa. Miltä se näyttää? Miltä se tuoksuu? Mitä ääniä kuulet? Miltä tuntuu iholla? Nauti hetki hyvästä tunnelmasta. Toimii myös virtuaalisesti, vai mitä?

Koronakeväänä monet asiat siirrettiin verkkovälitteisesti toteutettavaksi. Myös ohjauksessa moni on ottanut digiloikan. Viimeaikaiset kokemuksemme muun muassa verkkovälitteisestä Virkisty ja palaudu luonnossa -ryhmäohjauksesta, luontokerhosta, saa meidät yksiäänisesti toteamaan, että vain mielikuvitus on rajana verkkovälitteisen ohjauksen aiheiden ja menetelmien toteutuksessa.

Olemme Työterveyslaitoksessa kehittäneet, tutkineet ja toteuttaneet verkkovälitteistä terveyden ja työkyvyn edistämisen ryhmäohjausta jo reilut kymmenen vuotta. Aloitimme videovälitteisestä ryhmäohjauksesta siten, että ryhmä oli yhdessä tilassa etäpaikkakunnalla ja ohjaaja Oulussa. Sen jälkeen kukin on osallistunut omalta päätelaitteeltaan.

Verkkovälitteinen yksilöohjaus on suhteellisen yksinkertaista, etenkin käytettäessä kameraa, joka auttaa ei-kielellisen viestinnän lukemisessa. Sen sijaan ryhmäohjaus, jossa hyödynnetään aidosti ryhmän yhteistä työskentelyä ja tavoitteena on vertaistuen jakaminen, on monin tavoin haastavampaa. Sanaton viestintä jää vähiin, koska usein verkkoyhteyden heikkouksien vuoksi kameroita ei pidetä päällä tai osallistujien ilmeitä ei näe pienistä kuvista. Myös ohjausmateriaalien jakaminen voi peittää kuvat.

Se, miten ohjaus toteutetaan, vaikuttaa ohjausmenetelmiin ja vaatii erilaista ennakoimista. Verkkovälitteinen ohjaus edellyttää joka tapauksessa hyvää suunnittelua.

Lisäksi on hyvä olla vaihtoehto, plan B, jos asiat eivät sujukaan suunnitellusti.
Lisäksi on tärkeää sopia heti alkuun ohjauksen ja ohjaustapaamisten pelisäännöistä, esimerkiksi keskustelun luottamuksellisuudesta, nauhoituksista ja tavoista toimia tapaamisessa.

Aktiivisuus ja vuorovaikutus tukevat oppimista

Ohjaus ei ole pelkästään esittävää opetusta ja ohjaajan yksinpuhelua. Kirjassaan Ohjaustyön opas (Gaudeamus, 2014) Sanna Vehviläinen määrittelee ohjauksen näin:

Ohjaus on yhteistoimintaa, jossa tuetaan ja edistetään ohjattavan oppimis-, kasvu-, työ- tai ongelmanratkaisuprosesseja sellaisilla tavoilla, että ohjattavan toimijuus vahvistuu. Hyvä ohjaus toteutuu kunnioittavassa, rakentavassa kohtaamisessa ja dialogisessa vuorovaikutuksessa.

Toteuttamissamme verkko-ohjauksissa olemme hyödyntäneet konstruktivistista oppimiskäsitystä ohjauksen toteutuksessa ja menetelmien valinnassa. Se tarkoittaa, että ohjattava on itse aktiivinen oppiakseen, uutta tietoa omaksutaan aiemmin opitun pohjalta ja vuorovaikutuksella on keskeinen rooli oppimisessa.

Luontokerhosta sai keinoja palautumiseen

Työkykyä sote-yrittäjälle -hankkeen tavoitteena on kehittää yhdessä yksilöllisiä ratkaisuja sosiaali- ja terveysalan yrittäjien työn kuormitustekijöiden hallintaan ja järjestää mahdollisuuksia antaa ja saada tukea toiselta yrittäjältä.

Siirsimme hankkeen luontotapaamiset verkkovälitteiseksi neljän tapaamisen ohjausprosessiksi, kun koronaviruspandemia esti kasvokkaiset tapaamiset. Määrittelimme, että tavoitteena on 1) oivaltaa luonnon merkitys työstä palautumisessa, 2) saada palautumisen edistämisestä myönteisiä kokemuksia ja keinoja omaan työkalupakkiin ja 3) pitää huolta itsestä luonnon avulla.

Hankkeen ja ohjauksen tavoitteiden perusteella määrittelimme neljän tapaamisen aiheet, sisällön ja rakenteen. Jokainen tapaaminen alkoi ja päättyi luontoaiheisella virittäytymis- ja rentoutumisharjoituksella. Sen tavoitteena oli keskittää jokaisen huomio käsillä olevaan tapaamiseen ja auttaa heittämään muut asiat mielestä.

Jokaisella tapaamisella annoimme kotitehtäviä, jotka liittyivät luonnossa olemiseen tai liikkumiseen. Tehtävänä oli esimerkiksi kävellä viikoittain sama reitti ja tarkastella keväisen luonnon heräämistä (viikkopolku-tehtävä). Palautumisen kokemusten vahvistamiseksi pyysimme osallistujia ottamaan valokuvia niistä hetkistä, joina he kokivat itsensä rentoutuneeksi. Valokuvien pariin voi palata esimerkiksi kesken stressaavan työpäivän viettäen pienen palauttavan hetken keskellä syysmyräkkää tai talven pimeyttä.

Harjoituksia, keskustelua ja vertaistukea

Yrittäjien luontokerhon toteutusta havainnollistaa se, mitä teimme toisella tapaamiskerralla:

Alkuvirittäytymistarinan kuuntelemisen jälkeen kukin osallistuja kertoi kokemuksensa virittäytymisharjoituksesta ja oman viikkopolun toteutuksesta: missä hän oli kävellyt ja millaisia luontohavaintoja tehnyt? Hyvien hetkien ja maiseman valokuvaamisen todettiin olevan hyödyllistä.

Keskustelu oli niin elävää, että muun muassa talvisista ruusupuutarhan kuvista heräsi muisto kesän ruusujen ihanasta ja huumaavasta tuoksusta. Esittävässä, lyhyessä opetuksessa kävimme läpi palautumiskokemuksia. Siinä apuna oli pieni kysely, jossa omaa tilannetta arvioitiin.

Suurin haaste yrittäjille oli lopettaa työpäivän päättyessä töiden ajattelu. Rentoutuminen, oman ajankäytön hallinta vapaalla ja mahdollinen taitoja lisäävä harrastaminen ovat selvästi eniten hyödynnettyjä keinoja palautumisen edistämisessä.

Työasioista irrottautumisen keinoksi pohdimme aistien tietoista terävöittämistä silloin, kun liikkuu luonnossa. Se tarkoittaa esimerkiksi katselun, koskettamisen, kuuntelemisen, maistamisen ja tuoksujen haistamisen hyödyntämistä. Kotitehtäväksi seuraavaan kertaan tuli miettiä ja seurata, millainen toiminta, etenkin luonnossa, auttaa palautumaan työn henkisestä kuormituksesta.

Ryhmäohjauksessa on tärkeää saada tukea vertaisilta. Siihen annoimme mahdollisuuksia esimerkiksi kysymällä tehtävien herättämistä ajatuksista. Olemme oppineet tämän tärkeyden aiemmasta tutkimuksestamme. Vastatessaan osallistujat jakoivat paitsi omaan kokemukseen perustuvaa tietoa, myös yhteisiä tunnekokemuksia. Ohjauksessa tällaiselle keskustelulle kannattaa varata aikaa. Lue lisää ohjaajan keinoista blogikirjoituksesta Miten edistää sosiaalisen tuen kokemuksia verkko-ohjauksessa.

Verkkovälitteisyys luo uusia mahdollisuuksia perinteisten ryhmätapaamisten rinnalle. Se on kustannustehokasta, koska sekä osallistujat että vetäjät voivat osallistua omalta kotipaikkakunnaltaan ja omilta koneiltaan eikä aikaa kulu siirtymisiin. Verkkovälitteisyys mahdollistaa myös harvaan asuttujen alueiden tasavertaisen palvelujen saannin.

Lisätietoja:
Työkykyä sosiaali- ja terveyalan yrittäjän arkeen – keinoja työn kuormitustekijöiden hallintaan -hankkeen esittely
Sanna Vehviläinen: Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus, 2014.

6.8.2020