torstaina 25. maaliskuuta 2021

Mielenterveyden tukeminen on koko työyhteisön asia

Kun mielenterveyssyistä työstä poissa ollut työntekijä palaa takaisin töihin, ollaan työpaikalla uuden tilanteen edessä. Yhdessä sovitut pelisäännöt ja avoin keskustelukulttuuri tukevat työhön palaavaa työntekijää ja työhönpaluuta ohjaavaa esihenkilöä.

Työhönpaluu pitkän poissaolon jälkeen voi aiheuttaa epävarmuutta niin työntekijässä, esihenkilössä kuin kollegoissakin. Pitkä poissaolo etäännyttää usein yksilöä työelämästä. Työhön palaaminen saattaa tuntua isolta ja pelottavalta muutokselta. Myös esihenkilö tai työpaikkaohjaaja voi tarvita tukea.

Yhteiset pelisäännöt tukevat koko työyhteisöä

Esihenkilö tai muut työyhteisön jäsenet voivat kokea työhön palaajan tukemisen haasteelliseksi. Varsinkin jos heistä tuntuu, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa tai osaamista. He saattavat tarvita tietoa esimerkiksi siitä, kuinka työtä voi muokata ja miten työntekijän jaksamista voitaisiin yhdessä tukea.

Työpaikalla kannattaa pohtia ennakkoon, miten esihenkilön on hyvä toimia ja onko hänellä riittävästi resursseja työhön palaajan tukemiseen ja ohjaamiseen.

Jos työpaikalla suhtaudutaan myönteisesti mielenterveysasioihin ja sovitaan yhteisistä pelisäännöistä, myös psykologinen turvallisuus lisääntyy. Se tekee avoimesta vuorovaikutuksesta mahdollista.

Meillä kaikilla työkyky vaihtelee eri elämänvaiheissa. Työpaikan yhteiset pelisäännöt antavat kaikille mallin, miten toimia eri tilanteissa. Näin koko työyhteisö tietää, miten ”meillä” toimitaan, jos havaitaan vaikkapa liiallisen kuormittumisen merkkejä.

Työtä työkyvyn mukaan

Mielenterveyssyistä työstä poissa olleella voi olla jälkioireita, kuten keskittymisvaikeuksia, unihäiriöitä, muistiongelmia, stressinsietokyvyn madaltumista ja väsymystä. Oireet ovat aina yksilöllisiä.

Työhönpaluun voi aloittaa lisäämällä työaikaa asteittain. Tämä on mahdollista esimerkiksi osasairauspäivärahan tai työkokeilun aikana. Työntekijä voi saada työkokeilun ajalta kuntoutusrahaa.

Esihenkilöllä on vastuu siitä, että työtehtävät on mitoitettu työntekijän työkyvyn mukaisesti. Työterveyshuolto ja työpaikan HR-asiantuntija voivat auttaa työjärjestelyissä ja jaksamisen tukemisessa.

Kysy, kuuntele, kannusta

Kun tehtävät vastaavat työkykyä ja tavoitteet ovat selkeät, työntekijän hallinnan tunne lisääntyy. Hallinnan tunnetta lisää myös mahdollisuus säätää omaa työtahtiaan ja tauottaa työtä riittävästi.

Merkityksellisyyden kokemus, omien vahvuuksien hyödyntäminen ja sopivasti haastava työ lisäävät työn imua. Se puolestaan pienentää riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Etätyössä työntekijällä on mahdollisuus tehdä rauhassa keskittymistä vaativia tehtäviä, kun työpaikan häiriötekijät puuttuvat. Työpaikallakin olisi tärkeää järjestää työntekijälle mahdollisimman häiriötön työtila.

Työnohjauspalavereja on hyvä pitää säännöllisesti, esimerkiksi kerran viikossa. Palaverissa kannattaa käydä läpi työntekijän jaksaminen ja arvioida tarvetta työajan, työmäärän ja työtehtävien muokkauksille.

Esihenkilön on joskus vaikea huomata uupumisen varhaisia merkkejä, jos työntekijä ei nosta niitä itse esiin. Uupumisesta saattavat kertoa esimerkiksi työntekijän turhautuminen ja kyynisyyden lisääntyminen tai kokemus omasta riittämättömyydestä.

Avoin vuorovaikutus on kuitenkin työssä tukemisen ydin. Kolme koota ohjaa sinua eteenpäin. Kysy, kuuntele ja kannusta!

Janita Julkunen

Kirjoittaja työskentelee Työterveyslaitoksen Työkyky ja työurat -yksikössä. Hän osallistuu muun muassa Työkyvyn tuki − työkyvyn ja työllistymisen tuen -koulutuksen sisällöntuotantoon. Koulutus on osa hallituksen Työkykyohjelmaa.

 

25.3.2021