maanantaina 17. kesäkuuta 2019

Miksi työtön ei ole työssä?

Kykyviisari-kysely on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleville. Kyselyssä vastaajaa pyydetään esimerkiksi arvioimaan tärkeimpiä syitä, miksi hän ei ole työssä. Kyselyä käytetään muun muassa työikäisille suunnatuissa työllistymistä tukevissa hankkeissa sekä sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja työllisyyspalveluissa.

Tuoreimman työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennusteen (5/2019) mukaan työttömiä on 235 000. Työllisyysasteen ennustetaan kasvavan vuoden 2019 aikana vielä 72,8 prosenttiin, mutta sen jälkeen kohtaanto-ongelmat, rakenteellinen työttömyys ja väestön ikärakenteen muutos alkavat rajoittaa työllisyyden kasvua. Kun tavoitellaan työllisten määrän kasvua, on sitä ikärakenteen muutoksen vuoksi haettava työttömistä.

Monet työikäisen kansalaisen yhteiskunnalliset oikeudet, velvollisuudet ja häneen kohdistuvat odotukset jäsentyvät työmarkkinoille osallistumisen kautta. Jos työikäinen henkilö ei ole työssä, hänelle tarjotaan erilaisia palveluita, joilla turvataan osallistumista ja työllistymistä. Suuntana on aktivoida ja tukea työttömien yhteiskunnallista osallisuutta.

Miksi työtön ei sitten ole töissä? Kykyviisari-kyselyitä on täytetty tähän mennessä noin 10 000. Vastaajista kokonaan työttömiä on ollut 7 491 (naisia 49%, miehiä 51%, Työ- ja toimintakyvyn kokemukset). Hyödynsimme tätä aineistoa, kun tarkastelimme työttömien esille nostamia työttömyyden taustasyitä. Onko tarjottujen palveluiden ja työttömien kokemien syiden välillä kohtaanto-ongelma?

Terveyden ja toimintakyvyn ongelmat yleisimpiä syitä

Yleisimmät syyt työelämään osallistumattomuudelle olivat terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät ongelmat (43 %). Naisilla nämä syyt olivat yleisempiä kuin miehillä. Toiseksi esille nousi työmahdollisuuksien puute (41 %), jota miehet kokivat yleisemmin kuin naiset. Kolmanneksi mainittiin koulutuksen ja osaamisen puute (35 %). Tässä ei ollut eroja naisten ja miesten välillä.

Joka neljäs (25 %) vastaaja koki, että oma elämäntilanne, työmotivaation tai työhalujen väheneminen vaikeuttivat työelämään osallistumista. Naisilla oman elämäntilanteen merkitys oli suurempi kuin miehillä. Miehet puolestaan kokivat naisia yleisemmin työmotivaation tai työhalujen vähenemisen estävän työllistymistä.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna vanhemmilla ikäryhmillä (yli 45-vuotiaat) yleisimmät syyt olivat terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät ongelmat sekä työmahdollisuuksien puute. Nuoremmilla puolestaan yleisin syy oli koulutuksen tai osaamisen puute. Työmotivaation tai työhalujen suhteen ikäryhmien välillä ei ollut eroja.

Työttömyyden kestolla oli myös merkitystä. Yli 10 vuotta työttömänä olleilla terveyden ja toimintakyvyn ongelmat sekä oma elämäntilanne koettiin tärkeimpinä syinä työelämään osallistumattomuuteen. Työmahdollisuuksien puute koettiin taas yleisemmäksi syyksi 3-4 vuotta työttömänä olleiden joukossa.

Työmotivaation tai työhalujen väheneminen vaikeutti työelämään osallistumista useammin niillä, jotka eivät olleet koskaan olleet työelämässä tai joiden työttömyys oli kestänyt yli 10 vuotta. Tuloksista on vielä lopuksi mainittava, että noin 40 prosentilla vastaajista oli todettu jokin oppimiseen, keskittymiseen tai hahmottamiseen liittyvä vaikeus, tai ainakin heillä itsellään oli tällainen epäilys.

”Elämä” vaikuttaa työllistymiseen

Työttömien kokemuksen mukaan terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät ongelmat olivat yleisimmät syyt, miksi työtön ei ollut työssä. Työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat ovat työssä oleviin nähden edelleen eriarvoisessa asemassa terveyden ja työkyvyn tukemisessa.

Työttömän työkyvyn arviointi on haastavaa, mutta ei mahdotonta, kun se tehdään monialaisesti ja huomioidaan myös työttömän itsensä tuottama tieto. Pelkkä arviointi ei riitä, vaan sen tulee johtaa oikeisiin työkykyä edistäviin palveluihin, kuntoutukseen ja seurantaan.

Terveydentilaan liittyvät ongelmat ovat helpommin tunnistettavissa kuin esimerkiksi oppimisvaikeudet tai osaamiseen liittyvät seikat. Monialaisessa arvioinnissa tuleekin huomioida myös nämä asiat, kuten myös työttömän elämäntilanne ja toimintaympäristö. Monialainen työskentelyote ei saa tarkoittaa työttömälle virastosta toiseen liukumista, vaan asiakasprosessin tulee olla yhden tahon hallussa.

Naisilla elämäntilanne vaikutti työttömyyden taustasyynä enemmän kuin miehillä. Taustalla voi olla, että naiset ehkä edelleen kantavat enemmän huoltovastuuta perheestä. Näyttää siltä, että työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tulee kiinnittää lisää huomiota.

Työhaluttomuus ei noussut esiin

Julkisessa keskustelussa törmää usein käsitykseen, että työttömiä vaivaavat motivaation puute ja suoranainen työhaluttomuus. Aineistomme ei tue tällaista käsitystä. Motivaatio nousi työllistymisen esteeksi yleisemmin pitkään työttöminä olleilla (32 %) ja niiden joukossa, jotka eivät koskaan ole olleet työelämässä (33 %). Näissä ryhmissä käsitykset työelämästä ja omasta osaamisesta voivat olla hämärtyneet. Oikea tieto työelämästä sekä omista mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista ruokkivat myös motivaatiota ja kirkastavat näkymiä.

Työllistyminen ei ole pelkästään yksilöstä kiinni. Taustalla voi vaikuttaa useiden tekijöiden summa yhdistettynä lamauttaviin rakenteisiin. Työttömien joukko on moninainen, ja siksi tarjottavien ratkaisujen ja palveluiden tulee olla yksilölähtöisiä.

Työllistymisen edistämiseen saadaan positiivinen kierre, kun kiinnitetään huomio osaamiseen, työkyvyn ylläpitämiseen ja tarvittaessa sen edistämiseen. Palveluissa tulee huomioida henkilökohtainen ohjaus, tuki ja seuranta.

 

Lisää tietoa:

Työmarkkinaennuste 5/2019 (luettu 23.5.2019)
Kykyviisari työ- ja toimintakyvyn tukena
Työ- ja toimintakyvyn kokemukset (Työelämätieto-palvelu)

17.6.2019