keskiviikkona 06. kesäkuuta 2018

Mitä jos antaisit itsellesi lahjaksi hyvän työpäivän?

Viime viikot ovat olleet kiireisiä. Työn ilo uhkaa hukkua hoppuiluun ja hätäilyyn. Edessä entistä kiireempi jakso. Tahdin nopeuttamisen sijaan hiljennän vauhtia hetkeksi. Että muistaisin mikä on tärkeintä.

Päätän pitää huolta omasta jaksamisestani. Annan itselleni hyvää tekeviä asioita päivän mittaan. Paljon. Koska olen sen arvoinen.

Aamulla syön hyvän aamiaisen ja selaan uutisia rauhassa. Osan työmatkasta kävelen. Metsäisen puisto-osuuden vähän hitaammin ja luontoa kuulostellen. Työpaikalla kävelen portaat viidenteen kerrokseen. Hengästyttää, mutta iloitsen rasituksen tunteesta, koska tiedän, että sekin tekee minulle hyvää.

Aloitan työpäiväni suunnittelemalla

Päätän antaa itselleni työrauhaa ilman multitaskaamista. Alkuun etenen rauhassa, mutta yllättäen työlistani paisuu. Miten olla hermostumatta? Teen tehtävälistan uudelleen ja priorisoin tehtävät. Jotain saatan onneksi siirtää huomiselle. Teen heti muutaman nopean ja helpon tehtävän. Saan yliviivattua listastani pari kohtaa ja jokainen aikaansaannos lisää tyytyväisyyttäni.

Päivän tärkein ja aikaa vievin tehtävä vaatii paljon keskittymistä. Ensin puran ja aikataulutan työsarkaa pienempiin osiin.

Aikapaineesta huolimatta annan lahjaksi itselleni myös lyhyen kahvitauon. Kävelen kaikessa rauhassa kahvinkeittimen luo. Aivot työskentelevät jo tulevan kimpussa, mutta pysäytän ne hetkeksi. Katson ikkunasta ulos aurinkoista maisemaa. Lintuparvi pyrähtää puusta lentoon. Taivaansinen sävy on upea ja tuo mieleen lomamuistoja. Hetkiä ja retkiä luonnon helmassa. Kuinka hiljainen järvenranta lumoaa mielen. Iltauinti auringon laskiessa… Pienestä pulahduksesta virkistyneenä palaan työn ääreen.

Työ sujuu. Välillä pysähdyn katsomaan tekemisiäni. Jotkut tehtävät tuntuvat välillä vaikeilta tai vähemmän innostavilta. Mutta on niin monta asiaa mitä osaan ja mistä tykkään. Ja saan aikaiseksi. Joistain tekemisistä olisin voinut suoriutua varmasti paremminkin, mutta olen armollinen itselleni. Työ on joka tapauksessa tehty ja ensi kerralla osaan sen paremmin.

Iloitsen onnistumisistani

Niistä pienistäkin. Siitäkin, että olen vihdoin oppinut pitämään huolta myös omasta hyvinvoinnistani. Hymyilen hyväksyvästi ja taputan itseäni olkapäälle.

Lounaalla keskityn kuuntelemaan kollegoita ja taas kerran huomaan kuinka hyvässä seurassa saan tehdä töitä. Naurattaa väkisinkin, kun työkaverit pelleilevät.

Iltapäivästä tehtävälista lyhenee, mutta tavoittelemaani hitaammin. Siirrän silti kiireen hetkeksi sivuun. Muistutan itselleni mikä työssäni on parasta. Kuten mahdollisuus vaikuttaa ja olla mukana tekemässä hyviä asioita.

Hyvän hyvin tekeminen vaatii keskittymistä. Siksi pidän kiinni tauoista. Hetken keskeytys parantaa vireyttäni ja näin myös työtehoani. Välipalaksi mutustelen pähkinöitä. Pyrin myös liikkumaan päivän aikana. Jokainen askel on lahja, josta istumatyötä tekevän kroppa kiittää. Myös työpaikalla otettu.

Yllättäen minulle tarjotaan uutta kiinnostavaa projektitehtävää. Arvioin tulevaa työtilannettani realistisesti ja kuulostelen omaa jaksamistani. Päätös on vaikea, mutta kieltäydyn uudesta tehtävästä. Hetken ahdistuksen jälkeen riemastun. Olen onnistunut antamaan lahjaksi itselleni ei-sanan. Se on välillä vaikeaa näin innostavassa työssä. Rohkeuteni palkitsee minut heti. Tunnen hallitsevani paremmin työtäni.

Kiitän samalla työyhteisöäni, jossa arvostetaan ahkeruuden ja aikatauluista kiinni pitämisen lisäksi omasta jaksamisesta huolehtimista. Yhteinen hyvinvointi kertyy ryhmässä ja näkyy ilona, joustavuutena ja rentona työotteena.

Jossain vaiheessa innostun työni äärellä taas niin, että unohdan kaikki lupaukseni tauottaa. Lopulta päästän hetkeksi irti mukaansa tempaavasta flowsta, riemusta ja jännityksestä. Seuraan hengitystäni. Kuuntelen, kuinka syke laskee. Muistan jälleen, että kiire ei tuo tehokkuutta. Jatkan rauhallisesti hymyillen.

Työpäivän jälkeen tuntuu, että virtaa riittää

Päätän viedä itseni vielä ulos. Vaikka hetkeksi metsään lenkille tai ystäviä tapaamaan? Pyydän kaveria kävelylle kanssani.

Päivän lahjakassiini kertyy monta pakettia. Askelia, portaita, naurua, pieniä onnistumisia ja paljon hyvää tekevää työn hallinnan tunnetta. Nukkumaan mennessä muistelen vielä hymyillen päivän kohokohtia. Ja odotan huomispäivän lahjoja.

6.6.2018