torstaina 18. maaliskuuta 2021

Miten ergonomia näkyy työssäsi, sote-alan yrittäjä?

Työssä käyvä viettää puolet hereilläoloajastaan töissä. Ei siis ole yhdentekevää, miten työtä tehdään. Työ tulee suunnitella työntekijän ominaisuuksien, taitojen ja mahdollisten rajoitusten mukaiseksi. Tällaista osaamista sanotaan ergonomiaksi.

Tässä kirjoituksessa tarkastelen ergonomiaa keinona hallita fyysistä kuormitusta ja kehittää työtä.

Ergonomian määritelmä on kuitenkin laajempi. Fyysisen ergonomian lisäksi puhutaan kognitiivisesta ergonomiasta eli siitä, miten työt suunnitellaan ihmisen tiedonkäsittelyn näkökulmasta. Organisatorinen ergonomia puolestaan keskittyy muun muassa työtehtävä- ja työaikajärjestelyihin.

Ergonomia ei ole vain yksittäisiä temppuja. Se on ajattelu- ja toimintatapa, jonka tavoitteena on suunnitella työtehtävät, työtavat, työtilat sekä työ- ja apuvälineet sellaisiksi, että työtä voidaan tehdä vaarantamatta työkykyä ja terveyttä.

Kehitetään työtä yksin ja yhdessä

Työssä syntyy aina kuormitusta. Nollakuormitus ei ole edes mahdollista. Kuormitus ei myöskään ole pelkästään haitallista, sillä esimerkiksi lihaksemme ja nivelemme tarvitsevat liikettä ja vahvistamista. Sopiva kuormitus niin työssä kuin vapaa-ajallakin tukee ja edistää hyvinvointia.

Jokaisen tulisi aika ajoin pysähtyä tarkastelemaan omaa työtään ja kysyä itseltään, miksi tekee jonkin työtehtävän tietyllä tavalla. Tunnistamalla työssä esiintyviä kuormitustekijöitä niihin on myös mahdollista puuttua.

Kummastuttaako jokin asia omassa tai työkaverin työssä? Onko kuormitus jo aiheuttanut oireita? Silloin viimeistään on aika pohtia, mitä voisi tehdä toisin: Voisiko työkaveria ohjata kokeilemaan uutta työtapaa tai työvälinettä? Tai järjestelemään työpiste ja työympäristö työhön paremmin sopivaksi?

Yhteinen pohdinta ja ideointi voivat auttaa yksittäisen työntekijän lisäksi isompaakin joukkoa työkavereita ja kollegoita.

Millaista on hyvä työ?

Ergonomia kannustaa miettimään, mikä työssä on jo hyvin ja millä keinoin työtä voi edelleen kehittää.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon töissä tärkein työväline voi olla oma keho. Ja kukapa oman kehon paremmin tuntee kuin työntekijä itse?

On tärkeää havainnoida ja hahmottaa, millaisessa työasennossa työtään tekee. Onko työn tekemiseen riittävästi tilaa? Ovatko työ- tai apuvälineet työhön sopivia ja ovatko ne helposti saatavilla?

Työtä voi keventää monin tavoin

Työterveyslaitoksen Työkykyä sote-yrittäjän arkeen -hankkeessa kehitämme käytännön ratkaisuja hoiva-, hyvinvointi- ja kuntoutusalan yrittäjien työn kuormitustekijöiden hallintaan ja työn keventämiseen. Hankkeen aikana olemme käyneet yrittäjien työpaikoilla.

Esimerkiksi hierojan työssä rasitus kohdistuu tyypillisesti niska-hartiaseutuun ja käsiin. Yhdessä yrittäjien kanssa olemme kokeilleet erilaisia kevennyskeinoja, kuten

  • hoitopöydän korkeuden säätäminen eri työvaiheisiin sopivaksi
  • työskentely käyntiasennossa, jossa toinen jalka on edessä ja toinen taaempana (mahdollistaa hyvän tasapainon ja painonsiirron jalalta toiselle)
  • joidenkin työvaiheiden tekeminen istuen korkeussäädettävällä tuolilla.

Hieroja työskentelee paljon käsillään. Siksi on hyvä kiinnittää huomiota ranteiden, sormien ja myös niskan asentoon. Niskaa on hankala pitää luonnollisessa asennossa, koska katse painuu helposti hierottavaan kohtaan.

Eräs yrittäjä oli kiinnittänyt työtilansa seinälle kauniin maisemataulun kuin muistutuksena: ”Nosta katse ylös ja oikaise ryhti!”

Positiivinen asenne ergonomiatietojen ja -taitojen hyödyntämiseen on hyvä lähtökohta ja edellytys työn kehittämiselle ja onnistuneille ratkaisuille.

Lisätietoja:

Työkykyä sosiaali- ja terveysalan yrittäjän arkeen – keinoja työn kuormitustekijöiden hallintaan -hankkeessa kehitetään keinoja työn kuormitustekijöiden hallintaan. Kuormitustekijöitä tarkastellaan laaja-alaisesti fyysisten, psykososiaalisten, kognitiivisten ja työn eettisten kuormitustekijöiden näkökulmasta.

Ergonomia (Työterveyslaitoksen sivuilla)

18.3.2021