tiistaina 29. syyskuuta 2015

Mittareista vetovoimaa työ- ja toimintakyvyn edistämiseen

Hyvä työ- ja toimintakyky edistää hyvinvointia sekä työelämään kiinnittymistä ja siellä pysymistä. Pidätkö itseäsi työkykyisenä? Entä millaiseksi arvioit toimintakykysi?

Lukuisia testejä, kyselyitä ja mittareita toimintakyvyn arviointiin kyllä riittää niin kansalaisille kuin asiantuntijoillekin. Mutta miten valita valtavasta valikoimasta sellainen väline, joka luotettavasti mittaa työ- ja toimintakykyäni? Ja miten tärkeää ylipäätään on itse arvioida työ- ja toimintakykyään?

Esimerkiksi Kansallinen Sote-tieto hyötykäyttöön –strategia korostaa kansalaisten osallistamista, vastuuta omasta hyvinvoinnista ja terveydestä. On hyvä olla tietoinen työ- ja toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä. Liikunko riittävästi? Onko ruokavalioni tarpeeksi monipuolinen? Entä ennätänkö huolehtia psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnistani yhdistäessäni työtä, perhettä ja vapaa-ajan harrastuksia? Toisaalta tekemäni työ, työolosuhteet, johtaminen ja työyhteisön toiminta vaikuttavat merkittävästi työ- ja toimintakykyyni – onpa tästä pitkittäistutkimuksin todennettua tietoakin.

Entä miten arvioida työ- ja toimintakykyä silloin, kun työ ja sen tekemisen ympäristö puuttuvat? Työelämän ulkopuolisten henkilöiden työ- ja toimintakyvyn arviointi on ehdottoman tärkeää, jotta heidän polkuaan kohti työllisyyttä voidaan tasoittaa. Tai ylipäätään edistää ja ylläpitää heidän sosiaalista osallisuuttaan.

Solmu-hankkeessamme olemme tarttuneet toimeen kehittämällä palautetta antavaa Kykyviisari-arviointivälinettä, joka mittaa työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakykyä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Arviointivälinettä kehitetään myös yhdessä työelämän ulkopuolella olevien työikäisten kanssa. Uskomme, että osallistamalla kehittämistyöhön arviointivälineen käyttäjiä, tulee heidän tilanteensa ja toimintaympäristönsä paremmin huomioiduksi. Uskon, että tällä tavalla myös työ- ja toimintakyvyn edistämisen tärkeys ja keinot konkretisoituvat.

Pelkkä työ- ja toimintakyvyn mittaaminen tai arviointi ei tietenkään riitä. Tarvitaan myös käytännön toimia sekä omien tarpeiden ja tavoitteiden selkiyttämistä. Olit sitten töissä tai työelämän ulkopuolella, omasta työ- ja toimintakyvystä kannattaa pitää kiinni! Tätä kirjoittaessani syyskuun aurinkoisena päivänä omasta psyykkisestä toimintakyvystäni pitää huolen ainakin pienen kasvimaatilkkuni sadonkorjuu (porkkanat ovat valtavia!), ja saattaapa samanaikainen seurustelu naapuripalstan pienviljelijän kanssa edistää myös sosiaalista toimintakykyäni.

Auli Airila

Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen tutkija, joka on mukana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Solmu-koordinaatiohankkeessa (2014-2017). Hankkeen tuloksena syntyy työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä Kykyviisari, jonka avulla työelämän ulkopuoliset työikäiset voivat arvioida omaa työ- ja toimintakykyään sekä saada palautetta tilanteestaan.

29.9.2015