keskiviikkona 19. joulukuuta 2018

Muistat nyt sitten levätä!

Esittävän taiteen alalla työ voi vaatia pitkiä harjoituspäiviä tai rankkojen keikkaputkien ja työttömyyden vaihtelua. Miten sellaiseen työhön mahtuu palautumista?

Tutkijakollega ja minä olimme syksyllä havainnoimassa erään esittävän taiteen organisaation tuotantokokousta, siis keräämässä Floor is yours! -tutkimushankkeemme aineistoa. Vanhan teollisuusrakennuksen pienessä kokoushuoneessa suunniteltiin tulevan tanssiteoksen harjoittelun aikataulutusta, teknisiä tarpeita, viestintää ja muita käytännön asioita.

Kokouksen jälkeen juttelimme koreografin kanssa. Koreografi oli lähdössä parin viikon päästä ulkomaille residenssiin harjoittelemaan tanssijan kanssa tätä uutta teosta. Hän tunsi tanssijan työtilanteen ja arveli, että tämä on aivan puhki edellisistä töistään.

Miten saada ”parhaat tehot irti” tanssijasta, joka on työkuormansa uuvuttama? Koreografi mietiskeli vaihtoehtoja. Jos aloitettaisiin ihan rennosti? Jos sanoisi sille tanssijalle ensin, että pitäköön pari päivää vapaana ja palautukoon? Jos vasta loppuviikolla alettaisiin hommiin?

Päämääränä oli kuitenkin mahdollisimman tuottelias residenssijakso, ja sitten tulevaisuudessa mahdollisimman hyvä esitys.

Työtä ilman rajoja

Eräästä tutkimusartikkelista muistan lukeneeni ajatuksen, että tanssi on työtä ilman rajoja.

Yhtäältä nykytanssi on kansainvälinen taiteenala, jolla tehdään liikkuvaa työtä – sanan kaikissa merkityksissä. Toisaalta työ on projektimaista ja immateriaalista, jolloin on hyvin vaikea erottaa, milloin työ loppuu ja vapaa-aika alkaa.

Tapaamamme koreografin mukaan alan työkulttuuri on, että tehdään pitkiä harjoituspäiviä, vaikka rahoitusta kaikesta käytetystä työajasta maksamiseen ei ole. Tällaista työtä tekevälle tuntuu vähän naiivilta antaa ohjeita työstä palautumiseen.

Kaikkihan me nämä tiedämme: Huolehdi nyt itsestäsi! Muista levätä!

Mihin mahtuu palautuminen?

On aloja, joilla työstä palautuminen on vähän erilaista kuin jollain toisilla aloilla. Esittävä taide kuuluu niihin erilaisiin. Työaika jäsentyy toisin kuin ”kahdeksasta neljään” -työssä, jota olemme kahdeksantuntisen työpäivän lyhyen historian aikana oppineet ajattelemaan normaalina työaikana.

Esittävän taiteen alalla ihmiset ovat töissä, kun muut ovat vapaalla. Eivät vain esiintyjät, vaan näyttämömiehet, järjestäjät, kuiskaajat, maskeeraajat, roudarit, miksaajat, eteispalvelun työntekijät ja niin edelleen.

Jotkut tekevät työpäivänsä useammassa osassa, esimerkiksi siten, että päivällä on harjoitus ja illalla esitys. Monet tekevät taidealan työnsä lisäksi muuta työtä, koska taidetyöstä ei saa riittävää elantoa.

Kaikkien työviikkoon pitäisi kuitenkin mahtua palautumista: riittävää lepoa, terveellistä ravintoa, kuntoilua, ihmissuhteista huolehtimista ja muuta vastaavaa.

Esittävään taiteeseen kuuluu myös se, että töitä tehdään usein rykäyksittäin: välillä on hirveästi hommia ja välillä ei mitään. Esimerkiksi joulukuussa pikkujoulut työllistävät, kun taas tammikuuta olen kuullut etenkin muusikkojen kuvaavan sanoilla ”ihan kuollut”.

Mutta työttömänä olo ei ole mitään työstä palautumista.

Elvyttäviä hetkiä taiteen tekemisen keskelle

Tilanne ei kuitenkaan ole täysin synkkä. Aikaisemman tutkimuksemme mukaan monilla taiteilijoilla kuitenkin on hyviä palautumisen keinoja. Työstä palaudutaan esimerkiksi liikunnalla ja ulkoilulla – ei niinkään alkoholilla, kuten voisi kuvitella.

Esimerkiksi koreografi, josta alussa kerroin, oli erittäin tietoinen palautumisen merkityksestä tehokkaalle työsuoritukselle ja luovuudelle. Hän itse sanoi rajaavansa päivittäisen työskentelyaikansa mahdollisimman lyhyisiin jaksoihin, jotta pystyy niiden ajan keskittymään täysillä.

Onneksi työstä palautumisen ei aina tarvitse olla mikään erillinen suoritus, joka vaatii muutaman tonnin rahaa ja ainakin viikon aikaa. Puhutaan myös työpäivän aikaisesta palautumisesta. Se on hetkellistä irtautumista, jolle voi syntyä tilaa vaikka ikkunasta ulos katsellen tai työkaverin kanssa nauraen.

Toivon ainakin näitä pieniä elvyttäviä hetkiä joululahjaksi kaikille esittävän taiteen ihmisille.

19.12.2018