keskiviikkona 11. syyskuuta 2019

Murskautuneesta unelmasta arjen helpottumiseen

”Nuija! Nuija! Missä sun silmät? Oletko sokea?” Pekka karjui täpötäyden katsomon ylälehtereillä kesken kiivaan jalkapallo-ottelun. Tuomari oli jättänyt viheltämättä kampituksen. Pekan huutoon yhtyi useampikin tarkkasilmäinen samassa katsomonosassa.

Pekka kuuluu niihin paikallisjalkapalloa kannattaviin vakiokatsojiin, jotka ahtautuvat kaupungin upouudelle jalkapallostadionille joka lauantai, kun on kotipeli. Pekan peliura oli päättynyt 20 vuotta aiemmin vastustajan nappulakengän murskatessa Pekan vasemman polvilumpion 1. divarin voittajan ja veikkausliigan viimeisen joukkueen välisessä karsintapelissä. Pekka oli tuolloin omasta mielestään elämänsä kunnossa ja tähtäimet oman joukkueen liiganousuun oli pedattu valmiiksi runkosarjan voiton myötä.

Polvilumpio kursittiin kokoon, mutta kuntoutuminen ei edennyt suunnitelmien mukaan. Leikkaus onnistui, mutta jäljelle jäivät jatkuvat säryt ja kaipuu menestyksekkääseen peliuraan. Särkyjen, liikkumattomuuden ja motivaation romahtamisen myötä alkoholi oli alkanut maistua aiemmin terveellisiä elämäntapoja noudattaneelle Pekalle. Myös pikaruoka toi lohtua arjen harmauteen. Näiden seurauksena atleettinen vatsa oli muuttunut ennemminkin pelivälinettä muistuttavaan muotoon. Yhdennäköisyydestä puuttui vain jalkapallolle ominainen neuloskuvio.

Työterveyshoitaja Leena oli toimittanut Pekalle esitietokyselyn sähköisesti ennen lähestyvää terveystarkastusta. Pekka oli täyttänyt lomakkeen puhelimessa olevan sovelluksen avulla, jonka kautta hän oli voinut kirjata verenpainemittauslukemiaan ja liikkumistaan. Tiedot välittyivät työterveyshoitajalle suojatun yhteyden kautta.

Miten Pekka sinulla menee, olivat työterveyshoitajan ensimmäiset sanat Pekan istuutuessa työterveyshuollon terveystarkastusvastaanotolle. Siinähän se, Pekka tokaisi siirtäen katseensa alaviistoon. Terveystarkastusprosessin hoitajakäynti eteni tarkastellen Pekan arkea systemaattisesti. Työterveyshoitaja kirjasi Pekan kanssa käydyn keskustelun lopputuleman potilasasiakirjaan. Pekka tarvitsi muutosta arkeen, minkä vuoksi työterveyshoitaja varasi ajan työterveyslääkärille heti hoitajakäynnin jälkeen. Pekan vastaanotolla esille tuoma oma hento toive paremmasta arjesta vahvisti työterveyshoitajan menettelytavan oikeellisuuden.

Työterveyslääkäri tarkensi Pekan tilannetta, ja esille nousi useampia terveyttä ja työkykyä uhkaavia asioita. Metabolinen oireyhtymä (MBO), johon altistamassa olivat verenpainetauti ja ylipaino. Mieskunnon heikkenemisen Pekka otti myös esille lääkärin kanssa keskustellessaan. Työterveyslääkäri laati yhdessä Pekan kanssa suunnitelman: KELAn sopeutumisvalmennuskurssi MBO:ta sairastaville oli kuin tilauksesta tarjolla kuntoutuslaitoksessa muutaman sadan kilometrin päässä. Ennen sinne menoa aloitettiin lääkitykset sitä vaativiin sairauksiin ja tehostettiin verenpainelääkitystä. Pekka päätti aloittaa kuntoilemisen työpaikan omassa liikuntaryhmässä.

Aina ei työterveyshuollon terveystarkastus tuota yhtä onnistunutta muutoksen käynnistystä kuin Pekalla, mutta olennaista muutoksen aikaansaamisessa ovat oikeat sanat ja tuen tarjoaminen.

11.9.2019