torstaina 19. marraskuuta 2020

Muutosvuoropuhelu jäsentää alati muuttuvaa työtä

Mihin suuntaan työmme on muuttumassa? Mitä meidän pitäisi seuraavaksi ottaa haltuun? Muutosvuoropuhelu-menetelmä lähtee liikkeelle siitä, mitä työn arki todella sisältää. Parhaimmillaan työyhteisö näkee työnsä uudella tavalla.

Keskustelu on työyhteisössä tärkeä, yhteisöllisyyttäkin kannatteleva juttu. Harvemmin kuitenkaan keskustellaan niin, että porukalla kootaan yhteistä näkymää muutokseen. Suunniteltujen muutosaskelten rinnalla arkeen vaikuttavat hiipivät, kehkeytyvät, organisaation ulkopuolelta ja asiakaskunnasta tulevat muutoksen idut.

Työyhteisöillä esimiehineen ja HR-asiantuntijoineen ei välttämättä ole ollutkaan välineitä tällaiseen keskustelun käymiseen.

Muutosvuoropuhelu on työyhteisöjen omaan käyttöön tarkoitettu menetelmä. Se palvelee ketteränä oppimisprosessina, joka vahvistaa yhteisohjautuvuutta.

Kehityskeskustelun tai strategiatyön osaksi

Muutosvuoropuhelua on kehitelty yhdessä esimiesten ja HR-asiantuntijoiden kanssa. Hankkeessa ”Muutosvuoropuhelu yksilöllisen ja yhteisöllisen kehittämistyön välineenä” kumppanimme sovelsivat sitä osana kehityskeskustelu- ja tuloskorttiprosesseja.

Menetelmä kannattaakin kytkeä osaksi organisaation olemassa olevia käytänteitä: muutosvuoropuhelu voi hyvin olla esimerkiksi osa organisaation strategiatyötä. Menetelmän erityisyys perinteisempiin strategiatyön välineisiin verrattuna on kuitenkin siinä, että tarkastelun lähtökohta ei ole etukäteen määritelty visio.

Muutosvuoropuhelu lähtee siitä, mitä työ arki todella sisältää ja millaisena se toteutuu. Parhaimmillaan työskentelyn kautta käydään hyödyllistä vuoropuhelua suunnitellun ja toteutuvan strategian välillä.

Mitä kehittäisimme seuraavaksi?

Muutosvuoropuhelu soveltaa kehittävän työntutkimuksen parissa luodun kehitysvuoropuhelun (Ylisassi ym. 2016) perusideaa yhteisöllisen ja yksilöllisen näkökulman tuomisesta yhteen. Keskeisenä välineenä prosessissa hyödynnetään yksinkertaistettua versiota Kehityskartasta (Ahonen ym. 2020), jonka on luonut filosofian tohtori Heli Ahonen.

Muutosvuoropuhelu auttaa työyhteisöä ja sen jäseniä vastaamaan näihin kysymyksiin:

  • Mitä hallitsemme nyt hyvin – mihin asiakastarpeisiin ja työn sisältöihin meillä on osaamista ja toimintatapoja?
  • Millaiseen suuntaan työmme on muuttumassa?
  • Mitä asioita ja ilmiöitä meidän tulisi ottaa haltuun lähitulevaisuudessa?
  • Mitä tämä kaikki tarkoittaa meille yhteisesti – mitä taas juuri minulle?
  • Mitä näin ollen olisi hyvä kehittää seuraavaksi?

Muutosvuoropuhelun myötä työyhteisölle kirkastuu, mikä on se jatkuvasti muotoutuva toiminnan kokonaisuus, josta arki koostuu. Tästä päästään pohtimaan, miten eri tavoin tilanne vaikuttaa yksittäisten työntekijöiden työhön ja sen mielekkyyteen.

Oivallusten pohjalta muotoillaan konkreettiset kehittämistehtävät, jotka yhteisö tai sen yksittäiset jäsenet itse voivat ottaa kokeiluun. Myöhemmin kokeilujen satoa myös arvioidaan yhdessä.

Tämän kaiken työyhteisö tekee itse – ilman valmista, ulkopuolista tavoitteenasettelua tai vierailevaa konsulttihahmoa. Näin ollen muutostyö on omakohtaista ja motivoivaa. Eräs prosessia työyhteisölleen ohjannut esimies totesi osuvasti:

”Tämä oli mahtava paikka: me saatiin itse ideoida ja kertoa, mitä kaikkia asioita viedään eteenpäin. Nyt tosiaan konkreettisesti päästään vielä tekemään.”

HR ja esimies vuoropuhelun vetäjiksi

HR:llä on keskeinen rooli uusien menetelmien kytkemisessä osaksi organisaation prosesseja ja rakenteita. Parhaimmillaan HR ottaa haasteen vastaan ja alkaa kannatella myös kehittämisprosessien toteuttamista:

HR voi jalkautua vetämään muutosvuoropuhelua työyhteisössä esimiehen kumppanina. Näin henkilöstöammattilaiset saavat itsekin mahdollisuuden oppia sisäisten asiakkaidensa työstä, tulevista osaamistarpeista ja haasteista. Parhaimmillaan prosessi mahdollistaa yllätykset ja oivallukset, joiden kautta työyhteisö esimiehineen näkee työnsä uudella tavalla ja löytää mahdollisuuksia tehdä siihen mielekkäitä muutoksia.

Muutosvuoropuhelu-menetelmä julkaistaan joulukuussa Työterveyslaitoksen koulutussivuilla, mistä se on vapaasti työyhteisöjen hyödynnettävissä.

Jo tässä vaiheessa lämmin kiitos yhteistyöstä etenkin kehittelykumppaneillemme Porin kaupungin HR-yksiköstä ja tekniseltä toimialalta, KVPS Tukena Oy:stä sekä Helsingin ja Vantaan kaupungilta!


Työterveyslaitoksen johtamassa hankkeessa ”Muutosvuoropuhelu yksilöllisen ja yhteisöllisen kehittämistyön välineenä” kokeillaan ja tutkitaan palvelumuotoilua soveltavaa yhteiskehittelyprosessia. Hanketta rahoittavat Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos.

Lähteet:

  • Ahonen, H., Virolainen, L. & Gardemeister, S. (2020). Havahdu oppimaan alati kehkeytyvää – oppimisesta kompleksisessa työelämässä. Teoksessa Vartiainen, P. & Raisio, H. (toim.) Johtaminen kompleksisessa maailmassa – viisautta pirullisten ongelmien kohtaamiseen. Gaudeamus: Viljandi.
  • Ylisassi, H., Hasu, M., Heikkilä, H., Käpykangas, S., Saari, E., Seppänen, L. & Valtanen, E. (2016). Työntekijöiden kehittämistoimijuutta edistämässä: Kehittämiskokeilujen tuloksia vanhuspalveluissa. Työterveyslaitos. http://urn.fi/URN:ISBN 978-952-261-605-0(PDF)


Aiheesta lisää:

Esimies ja HR-ammattilainen olisivat hyvä työpari muutoksessa (Heli Heikkilän haastattelu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä)

19.11.2020