keskiviikkona 21. marraskuuta 2018

Näin sisäilmaprojekti onnistuu

Sisäilmaongelmia ratkaistaan onnistuneesti, mutta hyvin sujuneista hankkeista puhutaan turhan vähän. Mitä tekijöitä onnistuneeseen sisäilmaprojektiin kuuluu?

Kiinteistökantaamme koskevat sisäilmaongelmat ja siihen liitetty sisäilmaoireilu saavat helposti palstatilaa medioissa. En ole kuitenkaan nähnyt juurikaan kirjoituksia onnistuneista sisäilmakohteista, vaikka niitäkin on monia. En ole myöskään nähnyt juttuja, jossa olisi kokonaisvaltaisesti esitetty tekijöitä onnistuneen sisäilmahankkeen taustalla.

Erityisesti tekstit, joissa olisi huomioitu useampi näkökulma, loistavat poissaolollaan. Sisäilman ratkaisuprosessi on kuitenkin aina moniammatillinen ja tapahtuu yhteistyössä.

Perustetaan sisäilmaryhmä

Sisäilmaongelman ratkaisemiseksi on kehitetty Työterveyslaitoksen toimintamalli, joka kokemukseni mukaan toimii hyvin. Toimintamallin ytimessä on sisäilmaryhmä, joka perustetaan heti kun sisäilmaongelma on todettu, esimerkiksi työntekijöiden oireilun lisäännyttyä.

Ryhmän kokoonpanoa mietittäessä kannattaa tarkistaa, että mukana on viestinnän ammattilainen, sisäilma-asiantuntija ja lääkäri.

Sisäilma-asiantuntija on useimmiten koulutukseltaan rakennusterveysasiantuntija, joka pystyy ymmärtämään sisäilmaongelmaprosessin vaiheet, muodostamaan kokonaiskuvan ja tuntee käytetyt tutkimusmenetelmät. Viestinnän ammattilaisen mukanaololla varmistetaan heti alusta pitäen oikea-aikainen ja -sisältöinen sekä avoin viestintä. Lääkärin puolestaan on hyvä olla mukana koko prosessin ajan, ei pelkästään terveysvaikutuksia arvioitaessa.

Tunnetaan olosuhteet

Vain rakennuksen olosuhteet tietämällä voidaan arvioida niiden terveydellistä merkitystä käyttäjille. Siksi projektin alkuvaiheessa ensimmäisenä tehtävänä on selvittää poikkeavatko rakennuksen olosuhteet tavanomaisesta.

Kun määritetään olosuhdetietoja, tarvitaan tietoa rakenteissa mahdollisesti olevien kosteus- ja mikrobivaurioiden laajuudesta, rakenteiden ja talotekniikan epäpuhtauksista, painesuhteista ja ilmayhteyksistä, ilmanvaihdon toimivuudesta ja vaikutuksesta sisäilmaan ja mahdollisista muista tiloissa olevista epäpuhtauksista. (Lisätietoa olosuhdetietojen määrittelystä Työterveyslaitoksen julkaisussa).

Selvityksissä riittävä tutkimuslaajuus, näytemäärät ja menetelmät määräytyvät tutkimushypoteesin eli alustavan arvion mukaan ongelmien aiheuttajista. Selvityksissä hypoteesia testataan erilaisilla tutkimusmenetelmillä.

Ammattitaitoinen ja kokenut tutkija osaa tehdä kattavan ja oikein kohdennetun tutkimussuunnitelman sekä toteuttaa lisäselvitykset, jotka vastuullinen kiinteistön omistaja häneltä tilaa.

Arvioidaan terveydellinen merkitys

Olosuhdetietojen määrittämisen jälkeen tarvitaan työterveyslääkärin ammattitaitoa. Hän arvioi olosuhdetietojen ja sen kaveriksi toivottavasti tilatun sisäilmakyselyn sekä tarvittavien työterveyshuoltotietojen avulla, mikä on sen hetkisten olosuhteiden merkitys rakennuksessa olevien terveydelle hyödyntäen työterveyshuollolle laadittua ohjetta.

Työterveyslääkäri on aktiivinen toimija myös henkilöstöinfossa, jossa hän vastaa terveyttä ja altisteita koskeviin kysymyksiin. Ne eivät kuulu rakennusterveysasiantuntijalle.

Usein terveydellisen merkityksen arvion jälkeen päädytään sisäilmakorjauksiin, jolloin tarvitaan taas vastuullista kiinteistön omistajaa toteuttamaan suunniteltu korjauslaajuus ja varaamaan sille riittävä pääoma ja aika.

En ole vakuuttunut osakorjauksista, saati sisäilmakorjauksista, joiden laatua ei varmisteta. Aika vähän minua vakuuttaa myöskään sisäilmakorjaus, jossa ei ole valvontaa, tai urakoitsija, jota ei perehdytetä tehtävään esim. mallihuoneiden avulla.

Huomioidaan myös muut tekijät

Milloin sisäilmakorjaus on onnistunut? Usein on se tilanne, että sisäilmaoireilua jää, vaikka sisäilmakorjausta voidaan pitää onnistuneena (lisätietoa Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen -raportissa). Tällöin on todennäköisesti kyseessä tilanne, jossa rakennuksen olosuhteet on saatettu kuntoon ja yksilön oireilun taustalla on muita tekijöitä.

Tässä tapauksessa tulisi varoen tehdä päätelmiä, että sisäilmakorjaukset olisivat epäonnistuneet. Lääkärin tulisi viestiä oireilun taustalla olevista muista tekijöistä käyttäjille ja käyttää tarvittaessa erikoissairaanhoidon tukea.

Oireilun taustalla voi olla myös työyhteisön kuormittuneisuuteen ja työviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä, joita on myös tarkasteltava. On arvioitava esimerkiksi työ- ja organisaatiopsykologin tarve ja mahdollinen esimiestuki.

Huoli on yhteinen

Käyttäjille haluaisin lisäksi viestiä, että kokonaisvaltainen sisäilmaongelman ratkaisuprosessi on hidas, ja parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi tarvitaan aikaa.

On annettava eri toimijoille työrauha ja luotettava, että asiat ovat hoidossa parhaalla mahdollisella tavalla.

En ole tavannut työurani aikana yhtään sellaista toimijaa, jolle sisäilmaongelma ei olisi tärkeä. Jaamme kaikki saman huolen ja haluamme työskennellä sen ratkaisemiseksi. Terveet ja turvalliset, hyvinvointia edistävät tilat kuuluvat kaikille.

21.11.2018