perjantaina 16. kesäkuuta 2017

Naisten kesken

Astun sisään huoneeseen, jossa nauruntyrske ottaa minut vastaan. Osa naisista istuu pöydän ympärillä, osa seisoo keskellä huonetta pienemmissä ryhmissä. Minut vastaanotetaan tarmokkain kädenpuristuksin ja kiinnostunein hymyin yrittäjänaisten vertaistapaamiseen.

Palasin juuri perhevapaalta takaisin töihin ja kolmantena työpäivänä marssin edellä mainittuun tilaisuuteen tilaisuuden vetäjän roolissa. Vielä edellisellä viikolla vietin arkipäiväni vauvojen, taaperoiden ja heidän vanhempiensa piireissä. Kohtasimme kaupungin tai eri järjestöjen tarjoamissa lapsiperheille kohdistetuissa tiloissa. Näissä tiloissa miehiin törmäsi harvoin. Leikkihuoneet ja hiekkalaatikot olivat naisten areenoja.

Nyt olin palannut työelämään mutta olin jälleen naisten ympäröimä. Lasten nukkumisen ja kotihoidontuen rajoitusten sijaan täällä puhuttiin markkinoinnista, verkostoista ja liikeideoista. Ajanhallinnan keinoista ja osittaisesti mahdottomuudesta puhuttiin yhtä paljon näiden yrittäjänaisten kesken kuin perhevapaapiireissä.

Verrattuna perhevapaalla kohtaamani naisjoukkoon, nämä yrittäjät ovat kuitenkin perustellusti naisten kesken. Aikaisemmat selvitykset nimittäin osoittavat, että naisten kokemukset ja näkökulma hiljenevät yrittäjäryhmissä, joissa toimii sekä miehiä että naisia. Samoin kuin naiseus on normi hiekkalaatikon reunalla, on miehisyys normi yrittäjyydessä. Tasa-arvoa taas edistää se, että sukupuolen merkitys tunnistetaan ja siitä puhutaan. Tämän jälkeen itse kunkin toimintasuunnitelmat yrittäjyyden lasikaton rikkomiseksi voidaan hioa. Nostetaan niin sanotusti se kissa pöydälle.

Tilastojen valossa tiedämme, että naisten osuus yrittäjistä on tällä hetkellä noin kolmannes. Naiset yrittävät useammin yksin ja ovat harvemmin taloudellisesti kasvuhakuisia kuin miehet. Vaikka suurin osa heistä voikin hyvin ja viihtyy yrittäjänä, he kokevat työstressiä ja kaipaavat vertaistukea useammin kuin mieskollegansa.

Näille naisille vedämme vertaisryhmiä ja koulutuksia, joissa tavoittelemme heidän osaamisensa ja muiden voimavarojensa tunnistamista sekä vahvistamista. Tavoitteena on hyvinvoiva, ammatillisesti itsevarma ja kasvumahdollisuutensa tiedostava yrittäjänainen.

Tiedämme myös, että miehet käyttävät perhevapaista vain murto-osan. Voisiko yrittäjänaisen rinnalla olla tasa-arvoisesti vastuunsa lapsista ja kodista kantava kumppani?

Lisää tietoa Oona-hankkeesta Työterveyslaitoksen hankesivuille
sekä Metropolian verkkosivuilla

16.6.2017