perjantaina 28. toukokuuta 2021

Ota työkyky rohkeasti puheeksi myös sisäilmatilanteissa

Työkykyyn liittyviä kysymyksiä sisäilmatilanteissa tulisi käsitellä samalla tavoin kuin muitakin työkykyasioita, neutraalisti mutta rohkeasti. Esteenä voivat olla tabut, pelko ja häpeä.

Hyvä sisäilmasto tukee hyvinvointia, työkykyä, työn sujumista ja tuottavuutta. Huono sisäilmasto taas voi aiheuttaa ihmisille sekä oireita että viihtyvyyshaittoja. Lisäksi merkittävä kosteusvaurio rakennuksessa voi olla yksi astman riskitekijä.

Vaikka suurin osa sisäilmaan liitetystä oireilusta on lievää ja ohimenevää, voi lieväkin oireilu haitata työssä viihtymistä ja vaikuttaa työkykyyn.

Pienelle osalle oireilijoista kehittyy pitkäaikainen ja laajemmin toimintakykyyn vaikuttava ympäristöherkkyys, josta puhutaan usein sisäilmasairautena. Se voi heikentää työkykyä merkittävästi ja vaikeuttaa tai estää työtiloissa työskentelyn.

Oireet tai sairaus eivät kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että työkyky on heikentynyt. Ihmisen työkyky on moniulotteinen kokonaisuus. Vaikka kahdella ihmisellä olisi sama sairaus, he voivat tarvita erilaista tukea. Siihen vaikuttavat erilaiset työtehtävät tai elämäntilanteet.

Laajasti katsottuna työllä, työympäristöllä ja työyhteisöllä on merkitystä ihmisen työkyvylle terveyden, toimintakyvyn, koulutuksen ja osaamisen ohella. Myös sisäilmatilanteissa tulisi huomioida laajasti erilaisia työkykyyn vaikuttavia asioita.

Työkyvyn tukikeinot käynnistyvät myöhään

Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman osahankkeessa teimme kyselyn käytössä olevista työkyvyn tuen keinoista ja käytännöistä. Siinä tuli esiin, että erilaisia työkyvyn tuen keinoja on jo käytössä työpaikoilla sisäilmatilanteissa. Ne käynnistyvät kuitenkin liian myöhään.

Hankkeen pohjalta syntyvässä toimintamallissa suosittelemmekin, että työkyvyn tuki -prosessi käynnistyisi yhtä aikaa sisäilmaprosessin kanssa.

Jo paljon ennen varsinaista sisäilmaprosessia esihenkilön tulisi seurata työpaikalla tilannetta. Jos hän havaitsee ennakoivia merkkejä työntekijän työkyvyn heikkenemisestä, hänen pitää toimia työpaikan varhaisen tuen mallin mukaan.

Hankkeessa selvisi myös, että työkyvyn tukitoimissa ei nykyisellään riittävästi huomioida työyhteisöä. Työyhteisön ristiriidat tai puutteet organisaation sisäilmatilanteiden toimintatavoissa vaikuttavat siihen, miten työyhteisö ja yksittäinen työntekijä kuormittuvat ja toisaalta jaksavat.

Työkyvyn tukeminen on yhteistyötä

Työkyvyn tukeminen edellyttää usein eri toimijoiden yhteistyötä. Yhteistyön onnistuminen taas vaatii jaettua käsitystä työkyvystä ja yhteisiä tavoitteita.

Tavoitteita voidaan määritellä yhdessä esimerkiksi työterveysneuvottelussa, jossa käsitellään yksittäisen työntekijän tilannetta. Työyhteisön tuen tavoitteista voidaan keskustella työterveysyhteistyössä työnantajan ja työterveyshuollon kesken.

Kun tehdään työkyvyn tuen suunnitelmaa, tulee muistaa aina myös sopia seurannasta.

Työjärjestelyt ovat useimmiten sairauspoissaoloja parempi vaihtoehto. Tekemämme kyselyn mukaan työn muokkauksen keinoista tavallisimpia olivat tilaan liittyvät keinot, kuten työtilan vaihto. Muissa työkyvyn tuen tilanteissa tavallisin keino on työajan muokkaus.

Työtilojen välttämiseen perustuvista ratkaisuista voi joskus olla myös haittaa. Tilan välttäminen voi johtaa siihen, että tila tulkitaan terveydelle vaaralliseksi silloinkin, kun siellä ei ole rakennuksen tutkimuksissa todettu mitään terveydelle haitallista tekijää. Tämä voi lisätä ympäristöherkkyyden tyyppistä oireilua.

Tehtyjen ratkaisujen perusteet kannattaakin puhua aina auki, jotta ei synny vääriä tulkintoja toimien perusteista. Myös riittävästä seurannasta sopiminen on tärkeää.

Puhu rohkeasti mutta neutraalisti

Työkykyyn liittyviä kysymyksiä sisäilmatilanteissa tulisi käsitellä samalla tavoin kuin muitakin työkykyasioita, neutraalisti mutta rohkeasti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Sisäilmatilanteissa työkyvyn tuen esteenä voivat olla erilaiset tabut, pelko ja häpeä. Kuitenkin tiedetään, että varhain aloitetuilla työkyvyn tukitoimilla voidaan ehkäistä työkyvyn heikkenemistä.

Esihenkilö on avainasemassa työpaikan arjessa. Hän pystyy havaitsemaan asioita, jotka voivat uhata työntekijän työkykyä. Kannustankin esihenkilöitä ottamaan havaintonsa puheeksi ja tarvittaessa pyytämään apua työterveyshuollosta.

Lisätietoja:
Kansallisen sisäilma- ja terveys -ohjelman tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia vähentämällä sisäympäristöön liittyviä haittoja Suomessa. Ohjelmaa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työhön osallistuvat aktiivisesti Työterveyslaitos, Filha ry, Hengitysliitto, Allergia-, iho- ja astmaliitto sekä Sisäilmayhdistys ry. Ohjelma toteuttaa hallituksen Terveet tilat 2028 -ohjelman terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevia toimenpiteitä.

28.5.2021