maanantaina 10. toukokuuta 2021

Palvelevaa johtamista korona-aikana – ja pitkälle sen jälkeen

Joukko ihmisiä, veljeskunta, suuntaa kohti itää. Jokaisella on yhteisen mission lisäksi oma tehtävänsä. Matkassa ryhmän tukena on Leo-niminen palvelija. Kun Leo kesken matkaa katoaa, koko ryhmä alkaa hajota eikä tehtävien valmiiksi saattamisesta tule mitään. Myöhemmin käy ilmi, että Leo oli tosiasiassa paitsi ryhmän palvelija myös sen johtaja.

Kuten parhaat ajattomat kertomukset yleensäkin, myös Herman Hessen pienoisromaanin ”Matka aamun maahan” teema palasi uudessa muodossa korona-aikakauden alettua maaliskuussa 2020. Moni työntekijä koki yhteisöllisyyden ja arkisen vuorovaikutuksen työtovereitten ja esihenkilönsä kanssa rapautuneen.

Toisesta suunnasta monella johtajalla ja esihenkilöllä syntyi huoli työyhteisön hajoamisesta ja ihmisten katoamisesta koteihin, kuka minnekin. Yhtä lailla heräsi huoli siitä, toteutuvatko työpaikan tavoitteet ja perustehtävä yhteisöjen hävittyä teamsien ja zoomien virtaan.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana on ollut erityinen tarve Leon kaltaisille johtajille, jotka näkevät ensisijaisena tehtävänään auttaa omiaan onnistumaan työssään. Se on siis palvelutehtävä.

Palveleva johtaminen on vastikään 50 vuotta täyttänyt johtamisfilosofia, joukko johtamisen käytäntöjä sekä ihmissuhdetaitoja, jonka ensimmäisenä esitteli yhdysvaltalainen Robert Greenleaf. Hän on kertonut saaneensa inspiraation näkemykseen johtamisesta ensisijaisesti ihmisten palvelutehtävänä luettuaan Herman Hessen pienoisromaanin ”Matka aamun maahan”.

Enemmän kuin muut johtamisen teoriat, näkee palveleva johtaminen ensisijaisena johtamistehtävänä ihmisten hyvinvoinnin ja kasvun johtamisen. Myös eettinen ulottuvuus on siinä vahvasti läsnä: tavoitteena on palvella kokonaisuuden hyvää, ja siinä tärkeää on kaksisuuntainen vuoropuhelu, luottamus, läsnäolo ja välittäminen.

Kontrolloinnin ja käskyttämisen sijaan palveleva johtaminen on vallankäyttöä toisten hyväksi. Pakon sijaan se toisinaan vaatii suostuttelua ja vastuuttamista. Palveleva johtaminen ei ole anything goes -johtamista. Hyvä johtajuus ei myöskään ole egotrippi eikä uratrippi, vaikka yhteisön hyväksi toimiminen toivottavasti tuo myös menestystä uralla!

Koskaan ennen palveleva johtaminen ei ole ollut niin suosittu tutkimuskohteena kuin tällä hetkellä. Moni sen jälkeen syntynyt johtamisoppi, kuten erityisesti Suomessa paljon käytetty käsite valmentavasta johtamisesta, on saanut siitä vaikutteita.

Mitä palveleva johtaminen on ollut ja voisi olla korona-aikana? Mitä se voisi olla koko ajan enemmän itse- ja yhteisöohjautuvuuteen kulkevassa työn maailmassa? Ajattelen tässä palvelevan johtamisen syvenevänä viitenä askeleena tai käytäntönä:

1. Kolmesta perusasiasta huolehtiminen

Ensimmäinen perusasia ihmisten työn imua – motivaatiota ja hyvinvointia – edistävässä johtamisessa on olla tärvelemättä ihmisten tahtotilaa tehdä hyvää työtä myös muuttuneissa olosuhteissa. Nyt luottamusta ei ansaita, se annetaan, mutta tarvittaessa käydään korjaavia keskusteluja työntekijän kanssa. Aloitteellisuutta ei tukahduteta, vaan kannustetaan löytämään toimivia työkäytäntöjä poikkeavissa oloissa.

Perusasioihin kuuluu myös tavoitteiden ja perustehtävän kirkastaminen. Ne saattavat kadota tekemisen horisontista muinakin aikoina, mutta erityisesti pitkittyneissä poikkeusoloissa ja jatkuvassa etätyössä.

Kolmantena perusasiana johtamisessa pidän sitä, että jokaisella johtajalla on lupa huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Energiattomana ja vailla tukea on vaikea palvella muita kohti hyvää.

2. Ihmislähtöisyys ja inhimillisyys

Lisääntyvän itsensä johtamisen, etätyön ja erityisesti poikkeusolojen työelämässä ihmisten johtaminen ei voi olla vain osastojen ja tiimien johtamista.

On tärkeää kohdata työntekijä ihmisenä ja olla ihmisenä itsekin siinä läsnä. Johtajan kysymykset (Mitä sinulle kuuluu? Mitä tarvitset? Miten voin sinua auttaa?) kertovat välittämisestä, huolenpidosta ja hyväksynnästä.

3. Hyvän vahvistaminen

Poikkeusoloissa ja jatkuvassa etätyössä vakiintuneet tavat vahvistaa hyvää voivat vähetä ikään kuin huomaamatta. On erityisen tärkeää huomata pienetkin onnistumiset sekä antaa myönteistä palautetta. Se vahvistaa kokemusta arvostuksesta ja siitä, että tämä riittää.

Yhteisön johtamisessa kannattaa vahvistaa hyvää ja ylläpitää samassa veneessä seilaamisen kokemusta. Käytännön johtamistyössä se on esimerkiksi yhteisen tarkoituksen sanoittamista ja toivon horisontin luomista puheissa ja teoissa.

4. Ammatillisesta kasvusta huolehtiminen

Palveleva johtaja suuntaa katseensa myös eteenpäin kohti työntekijän tulevaa. Hän rohkaisee kokeilemaan uutta ja tuunaamaan omaa työtä, mahdollistaa uusien taitojen oppimista, jakaa anteliaasti tietojaan ja taitojaan sekä rakentaa näkymiä tuleviksi urapoluiksi.

Nämä asiat ovat tärkeitä kaikille työntekijöille, mutta ehkä vielä erityisesti niille, jotka ovat aloittaneet uudessa työpaikassa tai kokonaan työelämässä korona-aikakaudella.

5. Palveleva johtaminen työpaikan kulttuuriksi

Robert Greenleafin haastavassa visiossa lopullinen testi palvelevalle johtamiselle on, tuleeko niistä, joita on palveltu, terveempiä, viisaampia, itsenäisempiä ja todennäköisemmin myös toisten palvelijoita.

Kun kontrollista hellitetään ja vahvistetaan yksilöllisiä ja yhteisöllisiä voimavaroja, on mahdollista kulkea kohti jaettua, palvelevaa johtajuutta. Sellaista luonnehtii Alexandre Dumas’n Kolmessa muskettisoturissa esiin nostama yhteisvastuullisuus: Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta!

Tutkimukset tukevat palvelevan johtamisen ydinajatusta

Kaikki viisi edellä esiteltyä palvelevan johtamisen askelta ja käytäntöä vahvistavat luottamusta, arvostusta ja yhteisöllisyyttä ja sitä kautta hyvinvointia ja edelleen hyvää työtoimintaa.

Olen tutkinut palvelevaa johtamista viimeiset kymmenen vuotta, laajimmin Innostuksen spiraali -hankkeessa 87 organisaatiossa, 34 kunnan henkilöstön Onnistun!-hankkeessa sekä käynnissä olevassa seitsemän organisaation Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -hankkeessa.

Tuoreessa tutkimuksessamme erikoistutkija Janne Kaltiaisen kanssa (Kaltiainen ja Hakanen, 2021, alla lisätiedoissa) pidimme tärkeänä tutkia, mikä merkitys palvelevalla johtamisella voi olla epävarmuuden ja muutosten keskellä eläneiden kuntatyöntekijöiden hyvinvoinnille ja työtoiminnalle:

18 kuukauden seurantatutkimuksessa palveleva johtaminen lisäsi työntekijöiden työn imua, joka edelleen lisäsi hyvää, tavoitteiden mukaista työtoimintaa sekä aktiivista sopeutumista (luovaa työotetta, stressin vastustuskykyä ja yhteistyökykyä). Lisäksi palveleva johtaminen vähensi työuupumusoireiden riskiä, mikä myös osaltaan edisti aktiivista sopeutumista muutoksiin ja epävarmuuteen.

Käynnissä olevassa Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -pitkittäistutkimushankkeessa on mukana seitsemän organisaatiota. Havaitsimme, että kaiken aikaa etätyössä olleiden arvioissa palveleva johtaminen oli jopa parantunut koronavuonna verrattuna koronaa edeltäneeseen aikaan. Tässä ryhmässä työhyvinvointi oli säilynyt ennallaan.

Tutkimustemme voi sanoa tukevan palvelevan johtamisen ydinajatusta: ensin tulevat työntekijät, sitten tuottava työ – ja se on mahdollista myös epävarmuuden oloissa. Sellaisia epäilemättä riittää myös tulevaisuuden työelämässä akuutin koronavaiheenkin jälkeen.

Lisätietoja:

Palvelevasta johtamisesta on vuosien saatossa kirjoitettu monia kirjoja. Jos olet kiinnostunut perehtymään palvelevaan johtamiseen, oma suosikkini on tuore James Laubin ”Leveraging the power of servant leadership – Building high performing organizations”.

Sen etusivuille sain kirjoittaa arvostukseni kirjalle:

”…without a doubt, James Laub has written the book about servant leadership. It’s thorough, it’s engaging, it’s practical and what’s best, it’s also theory-driven and research-based. I warmly recommend this book to anyone who wants to develop a servant leader mindset and thus become a good leader.”

Toinen samoihin aikoihin ilmestynyt toimitettu kirja ”Practicing servant leadership – developments in implementation” esittelee eri tutkijoiden ja kehittäjien käytännöllisiä näkökulmia palvelevan johtamisen kulttuurin edistämiseen. Mukana on myös Anne Birgitta Pessin kanssa kirjoittamani luku “Practicing compassionate leadership and building spirals of inspiration in business and in public sector.”

Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -tutkimushankkeen esittely

Tutkimus 34 kunnan henkilöstössä: Kaltiainen, J. & Hakanen, J. J. (2021). Servant Leadership and Employee Task and Adaptive Performance During Organizational Changes: Roles of Work Engagement and Burnout. Business Review Quarterly

Laub, J. (2018). Leveraging the Power of Servant Leadership. USA: Palgrave Macmillan.

van Dierendonck D. & Patterson K. (Eds). (2018). Practicing servant leadership. USA: Palgrave Macmillan.

10.5.2021