torstaina 23. maaliskuuta 2017

Pitääkö olla huolissaan: kenen työ vaeltaa ja kenen jämähtää?

Kuvittele, että olet pienipalkkainen, vähän kouluttautunut toimisto- tai palvelutyöntekijä, joka saa digimurroksen takia mahdollisuuden siirtyä tekemään töitä täysiaikaisesti kotona.

Pääsisit kotona päivittäiseen suoritustavoitteeseen huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin normityöaikana avotoimistossa. Mitä tekisit säästyvällä ajalla? Näet varmaan monia mahdollisuuksia. Vai pitäisikö olla huolissaan: miksihän juuri sinun ja kaltaistesi töitä siirtyy juuri nyt pois toimistoista?

Ylemmät toimihenkilöt kuten asiantuntijat, tutkijat ja johtavassa asemassa olevat tekevät Suomessa paljon mobiilia työtä samalla kun liikkuvat verkostoissaan. Omia työhuoneita on toimistoissa yhä vähemmän ja Skype-palaverit on omaksuttu arjen yhteydenpidon avuksi. Tilastojen mukaan osittaista tai satunnaista etätyötä tehdään yhä enemmän kotona, mutta kokoaikaisina kotietätyön tekijöinä tunnetaan lähinnä perhepäivähoitajat. Kokoaikaisesta kotietätyöstä osana nykyistä työn digimurrosta tiedetään yllättävän vähän.

Yhä useamman työ ei ole enää paikka

Muutos on jo käynnissä. Etätyö kuulostaa pölyttyneeltä termiltä: nyt puhutaan monipaikkatyöstä, mobiilityöstä ja joustotyöstä. Uusia työntekijäryhmiä tulee mobiilin työn piiriin. Eurofoundin uusimpien tietojen mukaan Suomessa on Euroopan paikkajoustavin työelämä eli mobiilein työ.

Laajamittainen kokoaikaiseen kotietätyöhön siirtyminen on eri asia työntekijälle, työnantajalle ja yhteiskunnalle laajemmin. Kaikkien näiden näkökulmasta voidaan tunnistaa lähiajan voittoja ja mahdollisia riskejä. Pidemmän ajan tarkastelua olisi syytä tehdä enemmän yksilöiden ja ryhmien työuran sekä työmarkkina-aseman näkökulmasta.

Oma koti palkkatyön paikkana

Eräässä suuressa julkisen terveydenhoitoalan organisaatiossa noin puolet 300:sta tukipalveluiden työntekijästä siirtyi vapaaehtoisesti avokonttorista kokoaikaiseen etätyöhön kotona. Digityövälineiden kehitys sekä parantunut tietoturva ovat tehneet tämän mahdolliseksi.

Haastattelimme näistä työntekijöistä seitsemää heidän kodeissaan. Haastatellut olivat noin 30–60 -vuotiaita, pääosin naisia ja vaihtelevan koulutus- ja kokemustaustan omaavia. Kaikki olivat siirtyneet työskentelemään kotiin heti, kun se tuli mahdolliseksi. Heidän työnsä muodostuu melko matalan palkkatason rutiininomaisista tehtävistä, mutta työ on myös erityistä tarkkaavaisuutta ja huolellisuutta vaativaa.

Työ on tähän asti ollut tyypillistä turvalliseksi miellettyä julkisen sektorin työtä, joka kuitenkin todennäköisesti poistuu kokonaan tai vähenee oleellisesti automaation edetessä. Ei ole vielä selvää, tuleeko tilalle korvaavaa, laadullisesti uudenlaista työtä. Haastatteluissa vain yksi henkilö nosti tämän huolenaiheena esiin. Vaikutelma oli, että työtehtävän tulevaisuus ei vastaajia merkittävästi huolettanut.

Työ kotona koettiin henkilökohtaisesti toimivaksi ratkaisuksi. Vapaa-aikaa jäi enemmän, kun matka-aika poistui, ja työ sujui muutenkin nopeammin kotona. Myös koettu hyvinvointi oli parantunut verrattuna tilanteeseen avokonttorissa.

Johdon ja organisaation näkökulmasta työn digitalisointi ja kokoaikaetätyö olivat parantaneet merkittävästi työn tuottavuutta, tuoneet huomattavia kustannussäästöjä ja vähentäneet merkittävästi sairauspoissaoloja sekä parantaneet koettua työtyytyväisyyttä. Kaikki vaikuttaa siis loistavalta niin työntekijän kuin työnantajankin näkökulmasta!

Vai pitäisikö työntekijän olla hieman huolissaan?

Työntekijöiden profiilit kokoaikaisessa digitalisoidussa kotietätyössä

Jos oma organisaatio ei ole nostanut työn seuraavaa vaihetta automatisointeineen laajasti keskusteluun, kannattaa kotietätyötä tekevän työntekijän pohtia, onko työn siirtyminen kotiin jossain tapauksissa sen loppumista edeltävä vaihe. Miten johto puhuu työtehtävien pitkän aikavälin muutoksesta, työurista ja osaamisen kehittämisestä? Millaisia mahdollisuuksia työntekijällä on vaikuttaa osaamisensa kehittämiseen?

Tunnistimme neljä kotietätyön tekijän profiilia, joista useampi saattaa sopia samaankin henkilöön. Eri profiileissa on erilaiset riskit ja ratkaisumahdollisuudet, jos nykytyö uhkaa hävitä.

Sopeuttaja elämänvaihe edellä

Riski: Kotiäitiansa

Ratkaisu: Selkiytä oma uratavoite ja toimi – osaamisen päivityksellä ja laajentamisella on kiire.

Keskittyjä – rutiini ja yksinolo tuovat turvaa

Riski: Syrjäytyminen

Ratkaisu: Etsi tukea ryhmissä toimimiseen. Arkuus sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ei edistä työnhakua, joten muu itsenäinen digivälitteinen ”alustatyö” voi olla vaihtoehto.

Intohimoinen harrastaja – vapaa-aika edellä

Riski: Kyvyt vajaakäytössä

Ratkaisu: Tee harrastuksesta tulonlähde yrittäjänä tai ala satsata uraan. Jos yrittäminen tuntuu liian haastavalta tai epävarmalta, kokeile kykyjesi hyödyntämistä kehittämistehtävissä nykyorganisaatiossasi.

Yrittäjä-palkansaaja – supersuorittaja satsaa lomiin

Riski: Hiipivä uupumus

Ratkaisu: Arvioi voimavarasi realistisesti ja päätä mihin keskityt. Osaat jo toimia yrittäjänä – miksi et satsaisi siihen täysillä?

Varoitus: työ voi mennä ohitsesi

Kaikki esimerkkitapauksemme olivat oppineet toimimaan itsenäisesti digivälitteisessä työssä kotona ja johtamaan itseään. Digitalisaatio on toistaiseksi tuonut heille hyvinvointia, mutta se voi olla muodostumassa myös uhaksi: monet organisaatiot pidättelevät automaatioratkaisujen seurauksista viestimistä henkilöstölle, sillä ratkaisujen seurauksia on vaikea hahmottaa työtehtävien tasolla. Tämän vuoksi työntekijät eivät myöskään voi varautua ennakoivasti mahdollisiin tuleviin muutoksiin. Yksilö joutuu kuitenkin tulevaisuudessa ottamaan yhä enemmän vastuuta omasta työllistymisestään ja tulonhankinnastaan.

Kokoaikaisessa kotietätyössä voi nähdä kaksi erilaista kehityskulkua:

  1. Henkilö käyttää aikaa ja energiaa kouluttautumiseen tai muuhun aktiiviseen, osaamista kasvattavaan ja jopa taloudelliseen toimintaan kodin ulkopuolella.
  2. Henkilö kääntyy yhä tiiviimmin kodin piirissä tapahtuvaan palkattomaan ja epäviralliseen toimintaan eli hoivaan, mikä on erityisesti naisille tyypillistä. Saattaa olla jopa syntymässä uusia toimisto- ja hoivatyön yhdistelmiä, joita erityisesti naiset tekevät kodeissa. Työelämän instituutioiden ja erityisesti naisvaltaisten ammattiliittojen kannattaa olla tietoisia tilanteesta.

Pörssiyritykset antavat tulosvaroituksia, mutta mikä taho antaisi toimi- ja ammattialoille luotettavan ”osaamisvaroituksen” hyvissä ajoin ennen kuin yhteistoimintamenettelystä on ilmoitettu ja irtisanomisprosessi käynnistynyt?

Tästäpä Suomi 100 -haaste ammattiliitoille!

 

 

Käynnissä olevia hankkeita aiheen tiimoilta: www.digikumous.fi ja www.smartworkresearch.fi

23.3.2017