keskiviikkona 10. kesäkuuta 2020

Pitääkö palkansaajien digiosaamisesta olla huolissaan?

Kun ihminen ei työssään tarvitse digitaalisia välineitä, hän on niin sanotussa käyttökuilussa. Kaikki muutkaan työntekijät eivät pysty täysin hyödyntämään digivälineitä oman työmarkkina-asemansa ja mahdollisuuksiensa edistämiseen.

Palkansaajista seitsemän prosenttia ei käytä työssään tietotekniikkaan perustuvia laitteita eikä digitaalisia sovelluksia lukuun ottamatta reaaliaikaisia pikaviestintävälineitä.

He ovat pääasiassa työntekijäasemassa olevia nuoria tai ikääntyneitä miehiä. Heidän voidaan katsoa olevan digitaalisten välineiden työkäytön osalta niin sanotussa käyttökuilussa. Heidän työtehtävänsä ovat sellaisia, joissa digivälineitä ei tarvita.

Tämä ei tietenkään tarkoita, etteivätkö he kykenisi vapaa-aikanaan hyödyntämään erilaisia digitaalisia välineitä ja niihin pohjautuvia palveluita. Työssä heidän digitaitonsa eivät kuitenkaan kehity, eivätkä he voi suoraan työssä edistää omaa työmarkkinakelpoisuuttaan digiosaamisen ja digitalisaation hyödyntämisen keinoin.

Digivälineiden käyttötapa näkyy osaamisessa

Entä sitten ne, jotka tavalla tai toisella käyttävät digitaalisia välineitä ja sovelluksia työssään? Tutkimuksessamme Digitalisaatio kaikkien kaveriksi, jota rahoittavat Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos, selvitimme Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen aineistolla heidän suhdettaan digitaalisten välineiden ja sovellusten käyttöön.

Tunnistimme viisi erilaista käyttötaparyhmää, jotka poikkesivat toisistaan arvioissaan omasta digiosaamisestaan ja oppimisestaan sekä välineiden käyttöintensiteetistä. Nimesimme ryhmät “Osaavien hyödyntäjien”, “Intensiivisen käytön”, “Vähän käyttävien”, ” Rutiininomaisen käytön” ja “Huolestuneiden käyttäjien” ryhmiksi.

Noin puolet vastaajista kuului “Osaavien hyödyntäjien” ryhmään. Heillä digitaalisuus oli hallussa. He olivat käyttöön motivoituneita ja sen osaavia nuoria aikuisia, joilla tietotekniikka oli luontainen osa työntekoa.

Yksi kuudesta puolestaan kuului “Intensiivisen käytön” ryhmään, jonka jäsenet olivat motivoituneita ja osaavia, digimurroksen kovassa ytimessä olevia korkeasti koulutettuja keski-ikäisiä tietotyön ammattilaisia. He käyttivät monia erilaisia välineitä ja sovelluksia lähes koko ajan työssään sekä opettelivat uusia. Heillä kuitenkin oli hyödyntämiseen liittyviä haasteita, sillä he kokivat digitaitojensa riittämättömyyden hidastavan työntekoa.

Kolme muuta ryhmää arvioivat oman tietoteknisen osaamisensa ja motivaationsa rajoittuneemmaksi. “Vähän käyttävien” ryhmässä (12 prosenttia) koetaan, että osaamisen vähäisyys myös hidastaa työtehtävien suorittamista. Ryhmään kuluu niin keski-ikäisiä kuin varttuneita eri alojen työntekijöitä, joilla digitaalisuus on lisännyt työn kuormittavuutta.

“Rutiininomaisen käytön” ryhmän (10 prosenttia) jäsenet käyttävät vähän tietotekniikkaa työssään ja vain muutamia sovelluksia. He ovat palvelun ja myynnin, teollisuuden ja rakentamisen yli 35-vuotiaita työntekijöitä, joiden työhön digitaalisuus ei juurikaan vaikuta. He ovat työssään digimurroksen ulkokehällä, jolloin vähäinen käyttö ei kartuta osaamista eikä tuota suurta hyötyä.

“Huolestuneiden käyttäjien” ryhmässä (7 prosenttia) koetaan digiosaamisen ja -itseluottamuksen vajetta. Heidän joukossaan on eri alojen, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen alempia toimihenkilöitä, jotka ovat ikääntyneitä. Heillä digin käyttö on lisännyt työn kuormittavuutta. He kokevat, että järjestelmien hitaus ja toimintahäiriöt hidastavat työtä eikä käyttöön saatu tuki ole riittävää.

Digivälineet kehittyvät – entä osaaminen ja käyttö?

Kaikilla muilla ryhmillä paitsi “Osaavien hyödyntäjien” ryhmällä, voidaan ennakoida olevan erilaisia haasteita uusien entistä kehittyneempien digitaalisten teknologioiden hyödyntämisessä. Se, miten he pystyvät käyttämään digitaalisia välineitä oman työmarkkina-asemansa ja -arvonsa sekä mahdollisuuksiensa edistämiseen, vaihtelee ryhmittäin.

Ovatko joidenkin asema ja mahdollisuudet heikkenemässä tai uhattuna liittyen muun muassa työsuhteen varmuuteen, ansioihin, urakehitysmahdollisuuksiin, työtehtävien sisältöön tai työn laatuun? Tätä selvitämme hankkeemme seuraavassa vaiheessa. Pysy kanavalla!

10.6.2020