perjantaina 26. maaliskuuta 2021

Pitkittyneet keholliset oireet kuormittavat hyvinvointia, mutta tuki on tiukassa

Pitkittyneet keholliset oireet voivat haitata arjen tehtävistä suoriutumista. Joskus oireiden selvittelyprosessi on pitkä, mikä voi heikentää hyvinvointia. Silti tarjolla on vähän tukea kuormittuneisuuteen ja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen – ja siitä myös kieltäydytään.

Pitkittyneillä kehollisilla oireilla tarkoitetaan esimerkiksi iho- tai hengitystieoireita, kipua, vatsavaivoja, väsyvyyttä tai muita sellaisia oireita, jotka jatkuvat sairauksien hyvän hoidon ja tutkimisen jälkeen. Oireet voivat liittyä esimerkiksi ympäristötekijöihin ja sisäilmaan.

Lääketieteelliset tutkimukset ja löydökset eivät näissä tilanteissa anna selkeää selitystä oireille. Tutkimusten mukaan hyvin monet kokevat näitä oireita joskus, mutta joissain tapauksissa ne pitkittyvät ja alkavat heikentää toimintakykyä ilman yksiselitteistä syytä.

Tällaiset oireet heijastuvat työelämän ohella laajasti elämän kaikille alueille. Ne voivat vaikuttaa ihmisen harrastuksiin, vapaa-ajanviettotapoihin, sosiaalisiin suhteisiin sekä perheen ja kodin rutiineihin.

Oma jaksaminen ja hyvinvointi voivat tällöin joutua ristituleen. Terveydentilaan liittyvä huoli lisääntyy. Arjesta voi jäädä pois asioita, jotka tavallisesti antavat voimaa tai lataavat akkuja.

Selvittely voi viedä aikansa

Pitkittyneiden kehollisten oireiden arviointiprosessi sisältää monissa tapauksissa poissulkututkimuksia. Joskus selvittely voi viedä aikaa, koska erikoissairaanhoidon tutkimusaikoja joutuu odottamaan.

Onkin ymmärrettävää, että jo selvittelyvaiheessa voi ilmetä epävarmuutta omasta terveydestä ja voinnin kehittymisestä. Se voi jo itsessään kuormittaa. Omaan terveyteen liittyvä huoli on meistä useimmille vakava ja ahdistuneisuuttakin aiheuttava asia.

Jos selvittely ottaa aikaa, näiden asioiden käsittely psykologin tai muun keskusteluapua tarjoavan ammattilaisen kanssa voi olla hyödyllistä.

Myös läheiset joutuvat koville

Kun selvitetään pitkittyneitä kehollisia oireita, olisi tärkeää huomioida laajemmin yksilön terveyden kokonaisuus. Pitäisi huolehtia myös siitä, että kuormittavaan tilanteeseen saa riittävästi tukea.

Kuormittuneisuus voi heijastua fyysiseen hyvinvointiin esimerkiksi verenpaineen ja immuunijärjestelmän muutosten kautta. Jo näiden fysiologisten vaikutusten vuoksi olisi arvokasta tukea pitkittyneistä oireista kärsivien hyvinvointia heti selvittelyprosessin alkuvaiheissa.

Oireet voivat herättää kysymyksiä tai epätietoisuutta myös henkilön läheisille. Kokemusasiantuntijat ovatkin tuoneet esiin, että oireiden selvittely on joskus hankalaa aikaa perheelle ja ystäville. Se on ymmärrettävää, sillä aihe on monimutkaisuudessaan haastava myös terveydenhuollon ammattilaisille.

Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät haasteet voivat nekin olla hyvinvointia kuormittavia ja heikentää kokemusta sosiaalisesta tuesta.

Lisää huomiota oireilevan tukemiseen

Julkinen keskustelu pitkittyneistä kehollisista oireista on saattanut herättää kysymyksiä siitä, että psykologisen avun vastaanottaminen kuormittuneisuuden käsittelemiseksi voisi johtaa muun selvittelyn lopettamiseen tai oireiden ”kuittaamiseen” psykologisista syistä johtuviksi. Se on äärimmäisen valitettavaa.

Samoin on valitettavaa, että terveydenhuollon huomio on saattanut liiaksi suuntautua vaikeimmiksi koettujen oireiden tutkimiseen terveyden kokonaisvaltaisen kartoittamisen ja tukemisen kustannuksella.

Jatkossa olisikin ilahduttavaa nähdä myös julkisuudessa keskustelua siitä, millaista ja miten järjestettyä jaksamisen ja hyvinvoinnin tukea on tarjolla ja millaista tukea henkilöt itse kokevat tarvitsevansa näissä haastavissa tilanteissa.

Mielen hyvinvoinnin ammattilaisena ja tutkijana koen, että vuonna 2019 käynnistynyt DigiPimo-tutkimushanke on yksi tärkeä avaus kokonaisvaltaisemman kuntoutuksen ja tuen järjestämisen edistämiseksi.

Tutkimushankkeen tavoitteena on paitsi lisätä ymmärrystä yksilöllisistä hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä, myös edistää monipuolisempaa ja moniammatillista näkökulmaa pitkittyneiden kehollisten oireiden selvittelyssä ja kuntoutuksessa.

Katariina Keinonen

Kirjoittaja on psykologi ja psykologian tohtori. Hän työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella. DigiPimo-tutkimushankkeeseen hän osallistuu psykologisen tuen asiantuntijana ja tutkijana.

Lisätietoja:
Digitaalinen työkyky- ja toimintakykypolku pitkäaikaisesti ja sinnikkäästi oireileville – DigiPimo (Työterveyslaitoksen tutkimushankkeen esittely)

26.3.2021