maanantaina 27. toukokuuta 2019

Potilastietojen löytyminen nopeasti ja kattavasti myös työikäisistä on sekä potilaan että häntä hoitavan ammattilaisen etu, mutta kirjaamista pitää vielä kehittää

Työterveyshuollolle on tärkeää saada käyttöön myös muualla terveydenhuollossa syntyvä potilastieto – erityisesti, kun potilaalla on työkykyyn vaikuttava ongelma.

Toisaalta myös työterveyshuollossa syntyvät potilastieto on hyödyllistä saada muiden ammattilaisten käyttöön, jotta potilaan hoitoon saadaan mukaan työkyvyn näkökulma.

Terveydenhuollon ammattilaisten välinen potilastietojen vaihto toteutetaan Kanta-palveluiden avulla. Ideana on, että Kantaan tallennettuja tietoja voidaan hyödyntää riippumatta siitä, kuka ammattilainen on tiedon alun perin Kantaan tallentanut. Parhaiten Kantaan tallennetut tiedot ovat hyödynnettävissä, kun ammattilaiset kirjaavat tiedot potilastietojärjestelmiin yhtenäisellä tavalla.

Työterveyshuollossa tyypillisiä kirjattavia tietoja ovat esimerkiksi potilaan työstä aiheutuvat terveysvaarat, työhön liittyvät sairaudet ja oireilut sekä arviot työkyvystä ja työssä selviytymisestä.

Jotta työikäisiä ja työkykyasioita koskevat tiedot ovat tulevaisuudessa kattavasti terveydenhuollon ammattilaisten käytössä, myös tämä työterveyshuollossa syntyvä tieto on saatava mukaan Kanta-palveluun. Mahdollisuudet paranevat, kun kirjattava tietosisältö standardoidaan, työterveyshuollon ammattilaiset sitoutuvat yhtenäiseen tietojen kirjaamistapaan ja tietojärjestelmät valmistellaan tukemaan kirjaamista. Tietysti on onnistuttava myös tiedonkeruussa.

Kannassa jo paljon tietoa työikäisistä

Kelan äskettäin julkaiseman tilastokatsauksen mukaan työterveyshuollon piirissä on noin 86 % palkansaajista, ja heihin kohdistuu vuosittain 1,3 miljoonaa terveystarkastusta, noin miljoona yksilön neuvonta- ja ohjauskäyntiä sekä 4,5 miljoonaa sairaanhoitokäyntiä.

Voidaan todeta, että Kantaan kertyy runsaasti tietoa työikäisistä, vaikka kaikki työterveyshuollon palveluntuottajat eivät vielä tallennakaan tietojaan Kantaan. Tilanne onneksi paranee koko ajan.

Terveydenhuollossa työkyvyttömyysriskissä olevat potilaat (asiakkaat) tulee tunnistaa mahdollisimman varhain, jotta myös työkykyä tukevat toimenpiteet voidaan käynnistää oikea-aikaisesti. Tieto on tärkeää esimerkiksi hoitotoimenpiteitä, kuntoutusta tai työhön paluun toimenpiteitä suunniteltaessa. Työkykyä arvioitaessa ammattilaiset tarvitsevat tietoa myös potilaan työstä ja työssä selviytymisestä. Kaikissa tilanteissa ammattilaisten päätökset perustuvat paljolti potilastietojärjestelmistä saataviin tietoihin.

 Yhtenäisillä tietosisällöillä kohti kertakirjaamista

Terveydenhuollon potilaskertomuksen tietosisältöä on kehitetty niin, että se on keskeisiltä osiltaan sama kaikille ammattilaisille. Yhtenäistämisessä Kanta-palveluiden merkitys onkin ollut keskeinen. Tavoitteena on, että tiedot on tarvetta kirjata järjestelmään vain kerran, ja ne ovat sen jälkeen automaattisesti niitä tarvitsevien terveydenhuollon ammattilaisten käytössä. Näin ammattilaisten aikaa säästyy potilastyöhön ja asiakaskokemus paranee, kun asioita ei kysytä aina uudestaan. Tällä hetkellä kertakirjaamisen periaate ei vielä toteudu riittävän hyvin, sillä ammattilaiset joutuvat edelleen kirjaamaan potilastietoja moneen eri paikkaan tietojen hyödyntämiseksi muualla.

Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt Kanta-palveluiden nykytilaa. Tuoreen selvityksen mukaan Kanta-palveluiden käyttö terveydenhuollossa on laajentunut, mutta Kantaan tallennettuja tietoja ei hyödynnetä vielä riittävästi. Tämä johtuu selvityksen mukaan muun muassa vaillinaisista tietosisällöistä. Vaikka tietojärjestelmien tekniset mahdollisuudet sallisivatkin mitä moninaisimpien tietojen käsittelyn, on jatkettava tarkentamista, mitä ja missä muodossa tietoja tallennetaan potilastietojärjestelmään.

Työke-hankkeessa selvitetty Kanta-kokemuksia työterveyshuollossa

Työterveyslaitoksessa käynnissä olevassa ESR-hankkeessa (Työke – Verkostoilla tehoa soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen) selvitettiin Kannan ja kansallisten kirjaamisrakenteiden käyttöä työterveyshuollossa. Tulosten mukaan Kantaan tallennettujen potilastietojen saatavuudessa on kehitettävää: Potilastiedot eivät työterveyshenkilöstön mielestä ole aina riittävän nopeasti käytettävissä, mikä vaikeuttaa potilaan kokonaistilanteen hahmottamista. Kokemukset osoittavat, että tietojen löytäminen Kannasta on usein hankalaa ja hakeminen hidasta. Parhaiten käyttöön saadaan erikoissairaanhoidon tietoja, mutta niiden tallentumisessa arkistoon on turhaa viivettä.

Yhtenäinen kirjaamisrakenne tekee kirjaamisesta laadukkaampaa sekä edistää potilasturvallisuutta ja hoidon jatkuvuutta. Selvityksessä saatujen tulosten mukaan työterveyshuollossa yleinen kirjaamistapa on usein vapaamuotoinen, vaikka kansallisten terveydenhuollon kirjaamisrakenteiden käyttö koetaankin helpoksi oppia ja käyttää. Lisäksi työterveyshuollossa kirjataan tietoja potilastietojärjestelmään usein vasta potilaskontaktin jälkeen, mikä voi johtaa kiirehtimiseen.

Potilaan kannalta tärkeintä on, että hoidossa tarvittava tieto löytyy, ja ammattilaisen kannalta se, että tieto löytyy nopeasti ja ajantasaisesti. Näiden lisäksi potilaskontakteissa syntyvää tietoa tarvitaan väestötasoisessa terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa ja sote-palvelujärjestelmän toiminnan arvioinnissa.

Tule mukaan Työterveyshuollon tiedonhankinta -webinaariin keskiviikkona 29.5. klo 13.00. Lue lisää ja ilmoittaudu!

27.5.2019