tiistaina 24. marraskuuta 2015

Psykologin hyppäys softamaailmaan

Kun minulle tarjottiin uusi kehittämisprojekti Laatuportaalin parissa, innostuin heti asiasta.

Perehtymiseni työterveyshuollon maailmaan oli alkanut työterveyspsykologin pätevöittävässä koulutuksessa ja sen lisäksi minulla oli hieman kokemusta ohjelmistokehityksestä kyselytuotteiden myötä. Pikkuhiljaa minulle alkoi selkeytyä mitä tuoteomistajan tai ”product ownerin” rooli tarkoittaa softamaailmassa. Kävin hyödyllisen SCRUM product owner -koulutuksen ja syöksyin softakehitysmaailmaan oppimaan uutta.

Siinä vaiheessa nousi pieni pelko: mitä minä psykologina tässä maailmassa teen? En ole erityisen perehtynyt tietotekniikkaan, enkä ymmärrä koodauksesta juuri mitään. Aloin pohtia tulisiko minun oppia koodauskieltä, jotta pysyn mukana tekemisessä? Huomasin onneksi, että softakehitysprojektissa voi hyvin olla mukana ilman tietotekniikan taustakoulutusta. Tuoteomistajan tehtävä on edustaa asiakasnäkökulmaa sekä priorisoida tekemistä asiakastarpeiden ja liiketoiminnan perusteella. Minun ei tarvitse aina ymmärtää miten asioita tehdään, kunhan pystyn kuvaamaan mitä tulisi tehdä.

Tilalle nousi uusi pelko: miten paljon aikaa käytän tulevaisuudessa vaatimusmäärittelyihin ja testaamiseen? Onneksi ketterän kehittämisen peruspilari on, että ei tehdä turhia tulevaisuudessa tarvittavia vaatimusmäärittelyitä ja kehittämistä viedään pienillä askelilla eteenpäin. Hyvä tiivis yhteistyö, mieluiten kasvokkain, koodareiden kanssa on sen sijaan onnistumisen avain.

Vaikka asiantuntemusalueeni on ihmisten käyttäytyminen ja hyvinvoinnin edistäminen, ketterät menetelmät eivät ole mielestäni kaukana tästä maailmasta. Ketterän softakehittämisen periaatteet sopivat hyvin työskentelytavaksi myös softamaailman ulkopuolelle. Jokaisessa työssä kannattaa miettiä miten työtä voidaan tehdä mahdollisimman kevyesti ja järkevästi, vähentäen turhaa työtä ja lisäten asiakasarvoa ja luottamusta. Kehittämistä ohjaa luottamus ja yhteisymmärrys tavoitteista, yhdessä tilassa työskentely sekä selkeästi mitattava työn edistyminen.

Itse olen saanut eniten irti yhteistyöstä asiakkaiden kanssa. On ollut avartavaa nähdä miten hyödyllistä on pitää asiakkaat mukana koko kehittämisprojektin ajan ja miten helposti tehdään virheellisiä oletuksia asiakastarpeista tuotekehityksessä. Lisäksi asiakkaat arvostavat sitä, että heidän mielipiteitään kuunnellaan uusien tuotteiden kehittämisessä.

Jatkuva priorisointi ja suunnitelmien joustava muuttaminen on toinen ketterän kehittämisen peruspilari. Maailma muuttuu nopeasti ja meidän pitää pystyä muuttamaan suunnitelmiamme sen myötä. On tärkeä priorisoida mitkä ominaisuudet tuottavat aidosti lisäarvoa asiakkaalle sen sijaan, että tehdään yksi asia kokonaisvaltaisesti valmiiksi ennen kuin aloitetaan seuraavaa.

Joustava työskentely ja muutoksiin reagointi onkin yhtä tärkeää softakehityksen ulkopuolella. Vaikka alkuperäinen suunnitelma oli tietynlainen, voi olla että puolen vuoden päästä tämä ei ole enää ajankohtainen. Silloin ollaan iloisia että priorisoitiin ominaisuudet, joilla oli suora asiakasarvo.

Olen oppinut että softakehitys on maailma, jossa myös käyttäytymistieteilijällä on paikkansa ja jonka nykymenetelmät ovat hyvin ajankohtaisia myös työn ja organisaatioiden kehittämisessä!

Merike Aminoff

Kirjoittaja työskentelee Työterveyslaitoksella projektipäällikkönä ja tuoteomistajana Laatuportaalin kehittämisessä. Hän on koulutukseltaan psykologi ja kasvatustieteilijä ja toimii Työterveyslaitoksella myös työyhteisön kehittäjänä. Ketteristä menetelmistä ja SCRUM- työskentelytavasta voi lukea enemmän täältä.

24.11.2015