perjantaina 07. huhtikuuta 2017

Ratkaiseeko henkilöstön työhyvinvointi sote-uudistuksen toteutumisen?

    Kuluvan kevään aikana on keskusteltu tulevien maakuntien alueilla sote- ja maakuntauudistuksesta. Muutosjohtajat Sinikka Salo ja Pauli Harju ovat vierailleet eri puolilla Suomea järjestetyissä avoimissa keskustelutilaisuuksissa. Vierailujen tarkoituksena on ollut tukea uudistusten maakunnallista valmistelua.

    Tilaisuudet ovat olleet hyvin erilaisia ja heijastaneet kunkin maakunnan henkeä. Niissä on käyty läpi ajankohtaisia asioita valtakunnallisesta valmistelusta sekä kuultu kuntien ja järjestöjen edustajia. Sote-uudistuksesta on puhuttu paljon, mutta yksi tärkeä näkökulma on puuttunut keskustelun päävirrasta: henkilöstön työhyvinvointi.

    Paltamolainen Päivi Soldatkin lähetti terveisensä sote-päättäjille Sotkamon maakuntakierroksen tilaisuudesta.

    On aika keskustella sote-henkilöstön työhyvinvoinnista

    Maakuntakierroksella sote-henkilöstön tila ja ylipäänsä henkilöstönäkökulma onkin tullut lisääntyvästi esille. Esimerkiksi Kanta-Hämeen tilaisuudessa Forssassa maakuntien järjestämiseen liittyen nähtiin, että henkilöstö on keskiössä. Siellä keskusteltiin työkyvystä, osaamisesta, työhyvinvoinnista ja johtamisesta ja ymmärrettiin myös, että maakunnat ovat täysin uusia organisaatioita eikä aiempien organisaatioiden sulauttamista yhteen.

    Varsinais-Suomen tapaamisessa Salossa alueen muutosjohtajat toivat painokkaasti esiin henkilöstön näkökulman ja kertoivat omilla kiertueillaan kohtaamista huolista. Tätä keskustelua jatkoivat kuntien ja järjestöjen edustajat. Keskiössä olivat ihan tavalliset huolet kuten kuka on työnantaja, missä työtä tehdään ja minkälaiset työajat ovat. Johtamisen kehittäminen ja muutosjohtaminen korostuivat puheenvuoroissa sekä maakuntien velvoite panostaa työelämän laadun kehittämiseen.

    Mitä sote-henkilöstön työhyvinvoinnista tiedetään?

    Kunta10-tutkimuksen tulokset syksyltä 2016 kertovat paljon kuntasektorin henkilöstön työhyvinvoinnista. Tutkimukseen vastasi yli 65000 kuntatyöntekijää; esimerkiksi 1537 lääkäriä, 4947 sairaanhoitajaa, 6561 lähihoitajaa ja 1680 sosiaalityöntekijää. Kaikissa näissä ryhmissä vähintään 2/3 kyselyn saajista oli siihen vastannut.

    Kaikista kuntatyöntekijöistä 39 % kertoi, että työmäärä oli lisääntynyt yli sietokyvyn. Tätä suurempia määriä raportoivat sote-henkilöstöstä kodinhoitajat (42 %), psykologit ja lääkärit (45 %), sairaanhoitajat (47 %), sosiaalityöntekijät (49 %) ja lähihoitajat (50 %).

    Samaan aikaan 43 % kuntatyöntekijöistä raportoi, ettei heillä ole vaikutusmahdollisuuksia työssä tapahtuviin muutoksiin. Lääkäreillä ja yli- ja osastonhoitajilla oli tähän verrattuna paremmat vaikutusmahdollisuudet, mutta suurempi osa sosiaalityöntekijöistä (50 %), sairaanhoitajista (55 %), lähihoitajista (59 %) ja kodinhoitajista (60 %) ei kokenut vaikutusmahdollisuuksia.

    Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on, että ammattilaiset riittävät. Viime syksynä kolme neljästä kuntatyöntekijästä uskoi jatkavansa töissä eläkeikään saakka tai jopa eläkkeellä. Tätä korkeampia lukuja raportoivat mm. sosiaalityöntekijät (79 %), psykologit ja lääkärit (86 %) sekä yli- ja osastonhoitajat. Sen sijaan lähihoitajat (67 %) ja kodinhoitajat (65 %) olivat epäilevämpiä jatkamisestaan eläkeikään saakka.

    Sote-työntekijöiden hyvinvointi heijastuu asiakkaiden ja potilaiden hyvinvointiin

    Henkilöstön kannalta sote-uudistus tarkoittaa suuria muutoksia sekä organisaatiorakenteisiin että työn organisointiin. Tämä tarkoittaa johtamisen ja esimiesten, johtamiskäytäntöjen, työyhteisöjen, työtapojen ja työkulttuurien muuttumista. Kaikki tämä tuo suuria haasteita sote-henkilöstön arkeen, jotta uudistuksen tavoitteet kansalaisten, asiakkaiden ja potilaiden kannalta toteutuvat. Tutkimuksista kuitenkin tiedetään, että henkilöstön työhyvinvointi heijastuu palveluiden laatuun ja asiakkaiden ja potilaiden hyvinvointiin.

    Voidaankin kysyä: ratkaiseeko henkilöstön työhyvinvointi sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumisen? Sote-uudistus on joka tapauksessa erinomainen prosessi henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämisen ja tasavertaisen kehittymisen kannalta. Tämä edellyttää kuitenkin strategista työhyvinvoinnin johtamista ja sen mahdollistavaa riittävää tietopohjaa.

     

    Tuula Oksanen

    Kirjoittaja työskentelee Työterveyslaitoksella johtavana asiantuntijana kuntasektorin henkilöstöön liittyvissä kysymyksissä. Hän johtaa Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimusta.
    www.sotelainen.fi

    7.4.2017