maanantaina 01. lokakuuta 2018

Ravitsemuksella terveyttä työpaikoille

Vaikuttamalla työntekijöiden ravitsemukseen vaikutetaan myös työssä jaksamiseen, työkykyyn ja palautumiseen. Keinoja ravitsemuksen parantamiseen on useita, mutta tutkimuksissa korostuvat suuret työpaikat. Nyt kerätään tietoa terveyden edistämisen keinoista myös pienillä työpaikoilla.

Työpaikoilla vietetään noin puolet valveillaoloajasta. Keskimääräisellä 40 tunnin työviikolla työpaikalla kuluu noin 1600 tuntia vuodessa. Yrittäjällä tämä määrä saattaa ylittyä huomattavasti, jos työaika venyy ja erillistä vapaa-aikaa ei juuri ole.

Työpaikat ovat potentiaalinen alusta terveyden edistämiselle, sillä työkykyä, palautumista ja työssäjaksamista tukevia elintapoja ei voi tehokkaasti ulkoistaa pelkästään vapaa-ajalla toteutettaviksi.

Työpaikoilla tehtävällä terveyden edistämisellä voidaan parantaa tuottavuutta sekä vähentää sairastumisesta, alentuneesta työkyvystä ja poissaoloista aiheutuvia kustannuksia.

Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoille (Promo@Work) -hankkeessa on käyty järjestelmällisesti läpi tutkimuksia, joissa on tehty ravitsemukseen liittyvää terveyden edistämistä erilaisilla työpaikoilla. Tarkempaan arviointiin valittiin tutkimukset, joilla on osoitettu tilastollisesti arvioiden merkittäviä muutoksia työntekijöiden ravitsemukseen liittyvissä elintavoissa, riskitekijöissä tai muissa käytetyissä mittareissa. Kirjallisuuskatsauksella etsittiin tutkittuun tietoon perustuvaa näyttöä vaikuttaviksi osoitetuista terveyden edistämisen keinoista, joita voidaan soveltaa erilaisilla työpaikoilla.

Tavoitteena usein riskitekijöiden vähentäminen

Olisi luontevaa, että työpaikoilla tehtävän terveyden edistämisen tavoitteena olisi työkyvyn, työssä jaksamisen ja palautumisen edistäminen. Silti suurimmassa osassa katsaukseen löydetyistä tutkimuksissa ensisijaisena tavoitteena oli elintapasairauksien riskitekijöiden kuten kovan rasvan ja sokerin käytön, painon tai veren rasva-arvojen vähentäminen. Työkykyä, palautumista tai työssä jaksamista ei selvitetty.

Vaikka työntekijän (tai yrittäjän) terveys vaikuttaakin työstä suoriutumiseen, ei yhteys ole välttämättä suora ja välitön.

Voi olla, että henkilön verensokeri- tai kolesteroliarvot ovat parantuneet mutta työkyky ei ole merkittävästi muuttunut. Toisaalta sopivasti valituilla, työpaikan yleistä ilmapiiriä ja sosiaalista ympäristöä tukevilla toimenpiteillä edistetään yksilön työssä jaksamista, vaikka muutosta ei fysiologisilla mittauksilla havaittaisikaan.

Useita keinoja yhdistelemällä saavutetaan muutoksia

Tyypillistä työpaikkojen vaikuttaville ravitsemustoimenpiteille on, että toiminta kohdistuu samanaikaisesti sekä yksilöön että työyhteisöön, työpaikan fyysiseen ympäristöön ja/tai työpaikalla tarjottaviin palveluihin kuten työpaikan lounasravintolaan.

Toimenpiteet voivat olla yksisuuntaisia kuten tiedonvälittämistä sähköpostilla tai mobiilisovelluksella. Vuorovaikutteisia toimenpiteitä tutkimuksissa olivat muun muassa yksilö- tai ryhmätason elintapaohjaus ja työryhmän koulutustilaisuudet joko kasvotusten tai teknologian välityksellä.

Palvelutasolla vaikuttavia keinoja ovat työpaikkaravintoloiden ruokalistan muokkaaminen terveellisemmäksi sekä ravintolahenkilökunnan lisäkoulutus. Työympäristöön kohdistuvat toimenpiteet sisälsivät esimerkiksi työpaikalla saatavilla olevan ruuan ravitsemuksellisen laadun parantamista, terveellisen ruuan saatavuuden helpottamista sekä yleistä tiedottamista.

Yllä kuvatut keinot ovat osoittautuneet tehokkaiksi ainakin yhdessä tutkimuksessa. Haasteelliseksi tulosten soveltamisen tekee, että tutkimuksissa keinoja on käytetty yhdistelminä. Yksittäinen keino ei siis välttämättä johda merkittäviin vaikutuksiin eikä keinojen välistä vertailua ole mahdollista tehdä.

Pienten yritysten tutkimusnäyttö puuttuu

Yleinen havainto katsauksessa mukana olevista tutkimuksista oli, että mukana olleita työpaikkoja tai tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden ammattia vaatimuksineen ei ole juuri kuvattu.

Yksikään tutkimuksista ei kohdistunut mikroyrityksiin tai yrittäjiin, joten isommilla työpaikoilla havaittujen keinojen soveltuvuus pieniin yrityksiin ei ole itsestään selvää. Tämäkin vahvistaa havaintoa, että mikroyrityksistä on saatavilla hyvin vähän tutkimustietoa.

Mikroyritysten kokemuksia kerätään

Promo@Work-hanke julkaisee tutkimustietoon perustuvat Mars matkalle! Terveyttä työpaikoille  -suositukset terveyden edistämiseen työpaikoilla. Suositukset julkaistaan syksyllä 2018.

Käytettävissä oleva tutkimusnäyttö perustuu käytännössä kokonaan isoilta tai keskisuurilta työpaikoilta saatuihin kokemuksiin ja mikroyritysten osalta tutkimusnäyttö puuttuu lähes kokonaan. Siksi keräämmekin mikroyritysten kokemuksia terveyden edistämisestä eri puolilla maata järjestettävissä yhteiskehittämistilaisuuksissa pienimpiin yrityksiin räätälöityjä suosituksia varten.

Ilmoittaudu mukaan kiertueelle! Käymme syksyn ja talven aikana Kuopiossa, Oulussa, Tampereella, Helsingissä ja Turussa.

Anna-Mari Simunaniemi, tutkijatohtori, MicroENTRE / Promo@Work -hanke

1.10.2018