keskiviikkona 06. helmikuuta 2019

Ruoka kulkee, algoritmi auttaa

Ruokalähettipalvelu on hyvä esimerkki digitaalisten alustojen välittämästä työstä. Millaista ruokalähettien työ on? Ja millä tavoin toimintaa voisi kehittää vielä paremmaksi sekä ruokaläheteille että alustayrityksille?

Alustatyö tarkoittaa työtä, jossa työn tekijä ja työn tarjoaja kohtaavat toisensa digitaalisen alustan kautta. Useimmiten työ on pieniä tehtäviä tai satunnaisia projekteja, joista saa rahallisen palkkion mutta ilman palkkasuhdetta. Alustatyön joustavuus ja skaalautuvuus tuovat uusia, ennen näkemättömiä mahdollisuuksia yrityksille, työn tekijöille ja asiakkaille. Työn tekijöille alustatyö tuo haluttua joustoa ja vapautta mutta kenties myös epävarmuutta ja riskejä.

Yksi esimerkki nykyajan alustatyöstä on ruokalähettipalvelu, jonka avulla asiakas voi tilata palveluun kuuluvista ravintoloista netissä tai kännykkäsovelluksella ruokaa, ja lähettipalvelun palkkaama lähetti hakee ruoan ja tuo sen asiakkaalle.

Ruokalähettien työssä hieno etu on vapaus ottaa tai jättää työvuoroja oman tarpeen tai esimerkiksi opiskelun mukaan.

Kuten alustoilla yleensä, työn välittämistä ja seurantaa ohjaavat erilaiset algoritmit, jotka arvioivat työntekijöiden suorituksia. Mitä parempi arvio, sitä helpompi työntekijän on valita haluamiaan työvuoroja.

Kasvottoman arviointijärjestelmän ja keskinäisen kilpailun mahdollisia haittoja voidaan helpottaa tukemalla ruokalähettejä suoritustensa parantamisessa, yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuutta vaihtaa työvuoroja keskenään.

Algoritmi auttaa johtamisessa – muttei ongelmitta

Algoritmit mahdollistavat tehokkaan johtamisen pienellä henkilömäärällä. Mutta jos alustayrityksen ja ruokalähettien keskinäinen viestintä on yksipuolista, tai jos lähetit eivät ymmärrä muutosten perusteita, suhde voi jäädä etäiseksi ja luottamus heikoksi. Tähän haittapuoleen löytyy digitaalisiakin ratkaisuja, mutta vanha tehokas keino eli kasvokkain tapahtuva keskustelu pätee digivälitteisessä alustatyössäkin.

Ruokaläheteille ja muille alustoilla työskenteleville on tyypillistä, etteivät he ole työsuhde-etujen piirissä, vaan he vastaavat itse esim. sairaus- ja eläkevakuutuksista, eikä palkallista lomaa ole.

Koska työskennellään työvuoroissa, joista alustayritys maksaa korvauksen, ruokalähettien näkökulmasta heidän työnsä voi kuitenkin muistuttaa työnantajan palveluksessa tehtävää palkkatyötä.

Rennonkin työn oikeudet on turvattava

Iso kysymys on työntekijöiden asema ja oikeudet alustatyössä, jota yhteiskunta ei vielä säätele.

Uutta säätelyä ja tukea heikossa asemassa oleville alustatyöntekijöille tarvitaan, mutta millä tavoin sitä pitäisi valmistella silloin kun vanhat rakenteet ja instituutiot eivät välttämättä toimi logiikaltaan erilaisessa alustataloudessa?

Eräs mahdollisuus on suunnitella hyviä ratkaisuja avoimin mielin ja yhteisesti yhteiskunnallisten päättäjien, alustayritysten ja ruokalähettien edustajien kesken. Esimerkiksi USA:ssa on kehitetty useita digitaalisia, alustamaisia tukipalveluja alustatyöntekijöille.

Olen mukana Swipe-tutkimushankkeessa, jossa tutkimme ruokalähettejä esimerkkinä digitalisoituvasta alustatyöstä.

Tutkimuksen mukaan alustatyö, kuten ruokalähettitoiminta, on lähettien mielestä modernia ja rentoa, ja he ovat usein siinä mielellään mukana. Lähetit voivat kenties yhdistää pyöräilyharrastuksen rahan ansaitsemiseen.

Parhaimmillaan toiminnasta hyötyvät kaikki osapuolet. Kysymys on, millä tavoin alustatyön haasteisiin voidaan vastata menettämättä sen hyviä puolia.

Kuuntele myös uusi Matkalla töihin! -podcast-sarjan osa Töitä alustoilta?

6.2.2019