keskiviikkona 11. marraskuuta 2015

Seiso välillä ─ tai vaihda ainakin työasentoa!

Istumisen vähentämisen edulliset vaikutukset ovat kiistattomat ja laajasti ihmisten tiedossa. Istumisen tauottamisella saavutetaan pitkällä aikavälillä parempi terveys ja elinikäkin pidentyy. Kuinka paljon istumista on sitten liian paljon?

Kuinka vähän tauottamista on riittävä, jotta haitat pienentyisivät? Entäpä onko seisominen vaihtoehto vai pitäisikö peräti lähteä liikkeelle? Joissakin töissä ollaan kokoajan jalkojen päällä, eikö silloinkaan saisi istahtaa? Siinäpä kysymykset! Näiden asioiden tutkiminen on maailmalla vilkasta. Uutta tietoa, joskus ristiriitaistakin, tulee tuutin täydeltä.

Kroppa ja nuppi kiittävät aina kun nousee penkistä ylös. Lihakset vetreytyvät ja mieli kirkastuu. Seisomaan, kävelemään tai taukoliikkeitä tekemään kannattaa nousta säännöllisesti, esimerkiksi puolen tunnin välein. Erityisen huolestunut kannattaa olla, jos valveillaoloajasta, niin töissä kuin vapaallakin, kuluu suurin osa istuen.

Koko päivää ei kannata seisoakaan. Pitkäaikainen paikallaan istuminen kuin myös seisominenkin voi aiheuttaa jaloissa epämukavuuden tunnetta, turvotusta ja oireita sekä alaselän väsymistä. Tuki- ja liikuntaelinten kuormitus on vähäisempää ja työn tehokkuus voi olla parempi, kun istumista ja seisomista vuorotellaan. Pitkäkestoisen istumisen katkaiseminen vähentää tuki- ja liikuntaelinten kipuja, kohentaa mielialaa ja psyykkistä hyvinvointia.

Istumisen tauottaminen edistää työvireyttä sekä lisää koettua työn tuottavuutta ja energisyyttä. Jo kahden minuutin mittaiset istumisen keskeytykset liikkuen saavat aikaan suotuisia verenkierrollisia terveysmuutoksia. Istuttaessa myöskään reisilihaksissa ei juurikaan ole toimintaa. Lihasten aktiivisuus kasvaa jo, kun noustaan istumasta seisomaan.

Vapaa-ajalla kannattaa olla aktiivinen

Istumista voi vähentää myös työmatkoilla ja vapaa-ajalla. Mallia kannattaa ottaa lontoolaisista. Äskettäin todettiin, että paljon kävelevillä ja vapaa-ajallaan aktiivisesti liikkuvilla lontoolaisilla pitkäaikaisella istumisella ei olisikaan epäedullisia vaikutuksia eliniän pituuteen. Vaikka näin olisi, kannattaa istumista edelleen tauottaa sen akuuttien kehon ja mielen hyvinvointia lisäävien vaikutusten vuoksi, esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten vetreyttämisen kautta. Lontoolaistutkimus on hyvä esimerkki siitä, miten liikkumaan stimuloiva ympäristö tukee kansalaisten terveyttä.

On tärkeää muistaa, että osa työntekijöistä on koko ajan jalkojensa päällä. Tällöin on suositeltavaa välillä istua tai jopa olla hetki makuulla ja lepuuttaa selkää. Paljon istuvien syyllistämisessä kannattaa olla varovainen, sillä jotkut esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi eivät pysty juurikaan seisomaan tai työ on sellaista että sitä yksinkertaisesti ei voi tehdä seisten.

Joka tapauksessa meistä suurin osa istuu liikaa. WHO:n tilastoissa liikkumattomuuden haitat on nostettu alkoholinkäytön, tupakoinnin ja lihavuuden rinnalle yhtä merkityksellisenä terveyden ja hyvinvoinnin säilyttämisen kannalta. Istumisen tauottamisesta voi tehdä hauskan sosiaalisen tapahtuman yhdessä työkavereiden, perheen tai muun lähiyhteisön kanssa.

Anne Punakallio ja Sirpa Lusa

Kirjoittajat ovat Työterveyslaitoksen tutkijoita, jotka muun muassa tarkastelevat työn fyysistä kuormittavuutta tai sen puutetta osana työkyvyn hallintaa.

Aiheeseen liittyvää:

Istu vähemmän ─ voi paremmin! (STM:n julkaisu)

Työterveyslaitoksen Seiso välillä! -video:

11.11.2015