maanantaina 16. marraskuuta 2020

Sisäilmastokysely tuo esiin tilojen käyttäjien kokemukset

Sisäilmaongelmatilanteissa tehdään usein tilojen käyttäjille kyselyjä. Niiden avulla selvitetään muun muassa sisäympäristöön liitettyjä oireita ja kokemuksia haitoista. Yksi tällainen kysely on Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely.

Ihmisen kokemukseen sisäympäristöstä vaikuttavat hyvin monet asiat. Näihin kuuluu esimerkiksi fyysinen työympäristö, joka käsittää sisäilman laadun, lämpötilan, akustiikan ja valaistuksen. Psykososiaalinen työympäristö sisältää esimerkiksi työn organisointiin ja johtamiseen, yhteistyöhön, viestintään ja vuorovaikutukseen liittyviä asioita.

Yksilön kokemukseen vaikuttavat myös terveydentila ja muut yksilölliset tekijät sekä tietoisuus tai epäily mahdollisen haitan olemassaolosta. Näin ollen samassa tilassa olevien ihmisten kokemus sisäympäristöstä on usein erilainen.

Ihmisen kokemukseen vaikuttavat moninaiset asiat on huomioitava myös kyselytulosten tulkinnassa. Tutkimustiedon mukaan käyttäjien oireita kyselemällä ei voi saada tietoa rakennuksessa tai sen järjestelmissä mahdollisesti olevista ongelmista.

Kyselyn rooli sisäilmaongelman ratkaisuprosessissa

Millainen rooli kyselyllä voisi sitten olla sisäilmaongelman ratkaisuprosessissa? Mahdollista sisäilmaongelmaa tulee tarkastella monesta eri näkökulmasta eri asiantuntijoiden yhteistyössä. Usein ratkaisuprosessia ohjaakin moniammatillinen sisäilmaryhmä.

Rakennuksen mahdollisten ongelmien selvittämiseksi tarvitaan rakennusteknisiä tutkimuksia, kun taas käyttäjien kokemuksia voidaan selvittää kyselyillä. Kyselyn avulla voidaan myös osallistaa käyttäjiä ratkaisuprosessiin. Tärkeää on huomioida myös organisaation toimintatavat ja esimerkiksi viestintä.

Kysely toimii parhaiten yhtenä osana sisäilmaongelman selvittämistä ja ratkaisemista, tarkastellen tilannetta käyttäjien kokemusten näkökulmasta. Kyselyn avulla voidaan saada tietoa myös muista oireiluun mahdollisesti vaikuttavista asioista, kuten työjärjestelyihin liittyvästä psykososiaalisesta kuormituksesta tai stressistä työyhteisössä.

Oireita ja olosuhdehaittoja kysyttäessä tulisi aina käyttää kyselyitä, joille on olemassa vertailuaineistot. Näin tuloksia on mahdollista suhteuttaa muiden vastaavien työpaikkojen tilanteeseen.

Erilaiset oirekokemukset ovat tavallisia, ja niitä esiintyy kaikissa rakennuksissa. Tutkimusten perusteella tiedetään, että oireita esiintyy myös sellaisissa rakennuksissa, joissa ei selvityksissä ole löytynyt sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä.

Laaja-alainen näkökulma ja uudet vertailuaineistot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyä© kehitetään parhaillaan huomioimaan entistä laaja-alaisemmin eri näkökulmia, jotka voivat vaikuttaa käyttäjien kokemiin oireisiin ja olosuhdehaittoihin sekä sisäilmaongelman ratkaisemiseen.

Tuoreet vertailuaineistot on julkaistu (Tähtinen et al 2020) tänä vuonna, ja uutena olemme saaneet kouluaineiston aiempien toimisto- ja terveydenhuoltoympäristöjen rinnalle.

Päivitämme myös tulosten esitystavan siten, että vertaamme jatkossa tuloksia vertailuaineiston jakaumiin. Tämä tarkoittaa, että lausunnon tilaaja pystyy näkemään, miten kohdetyöpaikka sijoittuu vastaavan työympäristön vertailuaineistoon nähden. Voidaan tarkastella esimerkiksi, koetaanko meidän työpaikallamme vaikkapa työhön liitettyjä oireita tai stressiä samassa määrin kuin muilla työpaikoilla vaiko enemmän.

Lisäksi uudistamme kyselyn sisältöä niin, että lisäämme siihen kysymyksiä koskien työntekijöiden mahdollista huolta sisäilman terveysvaikutuksista sekä luottamusta organisaation haluun ja kykyyn ratkoa sisäilmaongelmia.

Uudistukset selventävät sisäilmastokyselyn roolia osana ratkaisuprosessia. Ne ohjaavat laaja-alaiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön työpaikalla sekä asiaa ratkaisevien tahojen kesken.

Lisätietoja:

16.11.2020