tiistaina 22. elokuuta 2017

Suhdetoimijuus voi auttaa sote-palvelujen yhteensovittamisessa

    Erikoistumisella on pitkään kehitetty hyviä täsmäratkaisuja erillisiin kysymyksiin. Nyt on kuitenkin tarve vähentää palvelujen pirstaloitumista ja kehittää eri tahojen välistä verkostoitumista ja yhteistyötä. Suhdetoimijuus voi auttaa palvelujen yhteensovittamisessa.

    Sote-uudistuksessa palvelujen yhteensovittaminen on avainsana, johon ladataan paljon odotuksia. Kuinka se saadaan onnistumaan tilanteessa, jossa palvelujen rakenteet ja rahoituskin muuttuvat samanaikaisesti? Loppupeleissä työntekijät ovat yhdessä ja erikseen aivan ratkaisevia palvelujen yhteensovittamisen muokkaajia ja toteuttajia. Epävarmuuksista ja suurista vaatimuksista huolimatta, tai juuri niiden takia, tarvitaan innostusta, ideointia ja uusien käytäntöjen kehittämistä.

    Väitän, että suhdetoimijuudella (engl. relational agency) voidaan käytännössä edistää palvelujen yhteensovittamista. Itse asiassa rajoja ylittävän yhteistyön kehittäminen monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa tuskin onnistuukaan ilman suhdetoimijuutta.

    Suhdetoimijuus tarkoittaa asiakaslähtöisen, uutta luovan yhteiskehittelyn osaamista. Se lähtee liikkeelle jostain yhteisesti tunnistetusta asiakkaita tai potilaita koskevasta Isosta Ongelmasta, johon yksi taho ei kykene tuomaan koko ratkaisua. Iso Ongelma voi olla vaikkapa rikoskierteen katkaisu vankilasta vapauteen siirryttäessä,  osatyökykyisten työhönpääsy tai vanhuspalveluiden riittävyys.

    Ison Ongelman ratkaisussa auttaa suhdetoimijuus

    Suhdetoimijuudessa osallistuja tuo oman tavoitteensa yhteiseen keskusteluun niin, että se ei vielä ole lopullinen ’totuus’ tai ratkaisu – pikemminkin se on raaka-ainetta, jota muut voivat käyttää hyödyksi oman ja yhteisen työn kehittämisessä. Siihen kuuluu myös kyky kuunnella ja ymmärtää, miten toiset näkevät Ison Ongelman ja mikä heille on tärkeää sen hoitamisessa. Ja mikä tärkeintä: osallistuja oppii siitä, miten muut näkevät asian. Hän myös tuo yhteiseen keskusteluun oman tulkintansa toisten näkemyksistä niin, että se on jälleen käytettävissä yhteisessä ratkaisujen tai käytäntöjen kehittämisessä.

    Esimerkkeinä: suuren yrityksen hyvinvoinnin tukipalvelut (työsuojelu, työterveyshuolto ja HR) voivat kehittää suhdetoimijuuden avulla uuden välineen hyvinvointityön tehostamiseksi tai suhdetoimijuutta käyttäen perheneuvolan työntekijä voi löytää lasta tukevan ratkaisun vaikeassa eroperheriidassa.

    Yhteistyön kehittäminen ei tapahdu hetkessä. Suhdetoimijuudella kyetään rakentamaan keskinäistä luottamusta, toisten palvelujen tuntemusta ja muodostamaan yhteistä näkemystä ja kieltä Isosta Ongelmasta. Myös hyvien digitaalisten palvelualustojen kehittämisessä tarvitaan suhdetoimijuutta!

     

    Kiinnostuitko suhdetoimijuudesta?  Lue lisää Anne Edwardsin toimittamasta uudesta kirjasta Working Relationally In and Across Practices, 2017.

    SWiPE – Fiksu työ alustatalouden aikakaudella

    Osatyökykyisille tie työelämään (hallituksen kärkihanke)

    22.8.2017