maanantaina 05. helmikuuta 2018

Syödään yhdessä! – Yhteinen ruokailu tukee sekä työtä että terveyttä

Taloustutkimuksen vuonna 2016 toteuttaman kyselyn mukaan noin kolmannes työntekijöistä syö työpaikoilla lounaan päivittäin yhdessä työkavereiden kanssa. Joka neljäs jättää kokonaan väliin yhteiset lounas- ja kahvihetket. Kansainvälisesti vertailtuna luvut ovat huonoja. Ehditkö sinä syömään yhdessä työkavereiden tai kollegojen kanssa työpäivän aikana? Vai onko niin kiire, että häthätää ennätät kahvikupposen, leipäpalan ja jogurtin työpisteessä, töiden lomassa hotkaista?

Yhdessä ruokailu on hyvä keino lisätä virtaa työpäivään ja edistää työstä palautumista jo työpäivän aikana. Ruokapöytäkeskustelussa työasioihin jaetut vinkit ja neuvot ovat konkreettista tukea työhön kollegoilta ja voivat lisätä hallinnan tunnettasi työssäsi. Kuulluksi tuleminen, tuen saaminen ja antaminen huolta aiheuttavissa asioissa sekä ilon jakaminen yhdessä ruokailun lomassa ovat tärkeitä jokaiselle. Keskustelu esimerkiksi tehdyistä tai suunnitteilla olevista matkoista auttaa irrottautumaan työasioista hetkeksi, mikä on tärkeää.

Yhteisen ruokailun merkitys sosiaalisen tuen lähteenä on erityisen suuri yksin työskenteleville ja yksinyrittäjille. Yksinyrittäjälle ja pienyrittäjälle yhteinen ruokapöytä toisten samanhenkisten kanssa on luonnollinen ympäristö rakentaa uusia verkostoja ja hoitaa olemassa olevia yhteistyökuvioita. Ruokailun lomassa hoituvat työasiat ja samalla tutustuu vapaamuotoisen rupattelun lomassa. Epävirallinen keskustelu parantaa myös tiedonkulkua ajankohtaisista asioista.

Lounaalla on monia hyviä vaikutuksia

Työaikainen ruokailu tyydyttää ravinnon tarpeen, mutta samalla se suo päivään tarpeellisen hetken levolle ja virkistäytymiselle, työkavereiden tapaamiselle ja työstä irrottautumiselle. Aivot ja lihakset tarvitsevat polttoainetta säännöllisesti. Liian kevyesti syönyt on työpäivän päättyessä nuutunut, syö helposti työpäivän jälkeen liikaa, ja on todennäköisemmin liian uupunut esimerkiksi liikkumaan tai harrastamaan. Pitkään jatkuessaan tällainen tilanne johtaa elämän kapeutumiseen.

Henkilöstöravintoloissa ruokailevien on todettu syövän useammin kalaruokia ja kasviksia kuin muutoin työaikana ruokailunsa toteuttavat. Henkilöstöravintolat voivat vaikuttaa ruoanvalintaan monin tavoin ja tuupata asiakkaitaan joko terveellisiin tai vähemmän terveellisiin valintoihin ihan huomaamatta. Kun ruokalautaselle otetaan ensiksi salaattia ja raastetta lautasmalli-idean mukaisesti, jää pääruoalle sopivasti tilaa. Tämä tarkoittaa kohtuutta annoskoossa ja siten myös energian saannissa. Kohtuus energiassa edistää virkeyttä aterian jälkeen.

Eväsruokailun toteutus vaatii hiukan enemmän vaivannäköä. Eväät pitää suunnitella, muistaa ostaa kaupasta, ottaa mukaan kotoa työhön ja muistaa vielä syödäkin työssä. Eväsruokailun edellytyksiä ovat toimiva mikroaaltouuni, jääkaappi, vesipiste ja viihtyivät ruokailutilat, -astiat ja -välineet. Myös eväiden syöntiin kannattaa liittää yhdessä syöminen.

Mikäli työssä ei ole mahdollisuutta ruokailla yhdessä toisten kanssa, työpäivän jälkeen ja viikonloppuisin perheen ja ystävien kanssa yhteiset ateriat ovat erityisen tärkeitä. Ne antavat mahdollisuuden luontevaan oloon ja kuulumisten jakamiseen. Ruokailu on keino edistää omaa työstä palautumista ja huolehtia koko perheen hyvinvoinnista. Yhdessä aterian syöminen vähentää napostelun ja herkkujen syömisen tarvetta vapaa-ajalla.

Voisitteko varata kalenteriin ajan yhteiselle ruokailulle? Ketä tai keitä pyydät syömään kanssasi? Kuka ottaa vastuun työstäsi sillä aikaa, jos työhön kuuluu esimerkiksi potilasvalvontaa. Voitteko syödä eväät yhdessä, jos henkilöstöravintolaan ei ole mahdollisuutta mennä? Tai pitää vaikka lounasnyyttikestit? Huolehtiihan jokainen osaltaan yhteisten sosiaalitilojen siisteydestä, että jääkaapissa vain vierailee vihreitä ruokia – ei kasva vihreää?

Lisätietoja:

Taloustutkimuksen vuonna 2016 toteuttama kysely

5.2.2018