keskiviikkona 27. tammikuuta 2016

Tarkkaavaisuus on taitolaji

Tarkkaavaisuuden käytölle on nykyään tilaus: työelämä on täynnä kiirettä, muutoksia ja keskeytyksiä ja yksi keino niiden keskellä selviytymiseen ja jaksamiseen on huolenpito tarkkaavaisuudesta.

Tässä on yhtäältä kysymys työtehtävien osaamisesta. Toisaalta kannattaa olla perillä tarkkaavaisuuden kuormitustekijöistä ja tarkkaavaisuutta heikentävistä muista tekijöitä kuten väsymys tai innostuksen puute vaikutusmahdollisuuksien vähäisyyden seurauksena.

Työelämässä käytettävä tarkkaavaisuus riippuu työtehtävien osaamisesta. Kun työtehtävää vasta harjoitellaan, tarvitaan paljon tietoista tarkkaavaisuutta sen suhteen miten työtehtävän toteutus suunnitellaan ja työn kulkua valvotaan.

Runsas tarkkaavaisuuden käyttö tuntuu henkisenä ponnisteluna – kokemuksena että on tietoisesti yritettävä pitää huomio uuden tehtävän suunnittelun ja toteutuksen keskeisissä asioissa. Työsuorituksen automatisoituessa tietoista tarkkaavaisuutta ja ponnistelua tarvitaan vähemmän ja työn kuormittavuus tuntuu pienemmältä.

Liiassa kiireessä, monissa muutoksissa ja toistuvien keskeytysten keskellä voi olla vaikeaa löytää tarpeeksi paljon hidasta harjoitusaikaa uuden työtavan oppimiselle. Odotettu tuottavuusloikka ei kuitenkaan onnistu ennen kuin uusi työtapa ehtii harjaantua automaattiseksi.

Aina ei tarvita eksperttitason osaamiseen liitettyä 10 000 harjoitustuntia, mutta koskaan ei riitä niin lyhyt harjoitusaika kuin mikä on käytettävissä esimerkiksi uuden tietokoneohjelman puolen päivän esittelyssä. Puolessa päivässä ehtii kuulla mitä pitäisi oppia, mutta puolessa päivässä ei voida saada sellaista harjoitusmäärää, että vanha taito poisopitaan ja uusi osaaminen automatisoituu.

Tarkkaavaisuus hyötyy hyvän osaamisen ohella sopivasta työmotivaatiosta ja myös riittävästä levosta ja muista sydän- ja aivoystävällisistä elämäntavoista. Ehkäpä tarkkaavaisuutta auttava työmotivaatio jopa vahvistuu, kun työyhteisö saa kokemuksia vaikuttamisen mahdollisuuksista pyrkiessään yhteisin tuumin vähentämään tarkkaavaisuutta kuormittavia keskeytyksiä ja monitehtävätilanteita.

Tarkkavaisuuden taitavaan käyttöön kuulu se, että työn olosuhteisiin ja toimintatapoihin puututaan yhdessä eikä huolenpito tarkkaavaisuuden hyvästä toiminnasta jää vain kunkin työntekijän oman harrastuksen varaan.

Pekka Kuikka

Kirjoittaja on neuropsykologian erikoispsykologi, joka työ- ja opiskelukyvyn kognitiivisten edellytysten käytännön arvioiden ohella on kiinnostunut kognitiivisen ergonomian kysymyksistä.

27.1.2016