maanantaina 15. kesäkuuta 2020

Tekoäly räätälöi oppimispolkuja ja uudistaa valmentajan työtä

Tekoäly voi köyhdyttää, uudistaa tai kehittää työtä. Parhaassa tapauksessa työntekijä vapautuu tylsistä rutiinitehtävistä ja siirtyy tekemään luovuutta vaativia töitä. Työyhteisön valmentajaa tekoäly auttaa keskittymään ihmisten ohjaamiseen.

Tekoäly tulee ja muuttaa arkeamme. Se automatisoi toimintoja, luokittelee ja järjestelee asioita puolestamme sekä tekee enenevässä määrin itsenäisesti johtopäätöksiä ja toimii niiden pohjalta.

Tällä hetkellä tekoäly on vielä luonteeltaan kapeaa, tiettyyn ihmisen sille ennalta osoittamaan alueeseen keskittyvää. Tekoälyn eri osa-alueiden, kuten koneoppimisen, luonnollisen kielen prosessoinnin ja robotiikan kehittymisen sekä integroinnin myötä (esimerkiksi itseajavat autot) ollaan kuitenkin jo ylittämässä kapean tekoälyn rajoja.

Jotkut tekoälytutkijat ovatkin ennakoineet, että ihmisen tavoin erilaisiin tilanteisiin sujuvasti sopeutuva sekä itsenäisesti ja laaja-alaisesti ongelmia ratkova niin sanottu yleinen tekoäly on mahdollista saavuttaa jo lähivuosikymmeninä. Kysymys kuuluukin, minkälaiseksi ihmisen ja koneen yhteispeli tulee muotoutumaan nopeasti tekoälyistyvässä maailmassa.

Tekoälyn vaikutuksia työn tekemiseen voidaan jäsentää downskilling (työn köyhtyminen), reskilling (työn uudistaminen) ja upskilling (työn kehittäminen) -kolmijaolla:

Downskilling kuvaa ihmisen työntekoon liittyvien taitojen ja tietojen taantumista. Kun tekoälyn mahdollistama automaatio muovaa jotkin työnkuvat aiempaa yksinkertaisemmiksi, osa ajattelutyöstä siirtyy ”liukuhihnalle” ja ymmärrys työn laajemmasta kokonaisuudesta heikentyy.

Reskilling-termi viittaa tilanteeseen, jossa ihminen joutuu opettelemaan uusia taitoja, tietoja ja toimintatapoja teknologisen kehityksen seurauksena. Esimerkkinä tästä on hitsaaja, joka hitsaajarobotin viedessä hänen työpaikkansa siirtyy uudelleenkoulutuksen kautta ohjelmoimaan hitsaajarobottia ohjaavaa koodia.

Upskilling-skenaario on näistä kolmesta vaihtoehdosta ihmisen ajattelu- ja tiedonkäsittelykykyä mairittelevin. Työntekijä vapautuu tylsistä rutiinitehtävistä ja isojen tietomassojen “raakakäsittelystä” ja siirtyy tekemään syvempää, raja-aidat ylittävää ymmärrystä ja kriittistä ajattelua edellyttävää ongelmanratkaisua sekä vuorovaikutusta, empatiaa ja luovuutta vaativia tehtäviä.

Tekoäly kohottaa ihmisen uudelle tekemisen tasolle

Työsuojelurahaston rahoittamassa Tekoäly työn kehittämisen tueksi -hankkeessa on havaittu viitteitä tekoälyn upskilling-vaikutuksesta.

Työyhteisöjen kehittämistoiminnan ohjaaminen verkkoalustalla on haastavaa. Kun osallistujia on paljon ja keskustelu verkkoalustalla on runsasta, on aikaa vievää tiivistää keskustelusta sen keskeisiä juonteita ja pyörteitä.

Oppimisalustan tekoälysovelluksen avulla valmentaja voi jäsennellä keskustelua tekoälyavusteisesti teemoihin. Tämän jälkeen keskustelua jatketaan näistä työyhteisössä eniten keskustelua herättäneistä ja tärkeiksi koetuista asioista. Aiempaa nopeampi eteneminen kaikkia kiinnostaviin tärkeisiin aiheisiin mahdollistuu, koska tekoäly hoitaa valmentajan puolesta keskustelun työlään siivilöimisen ja luokittelun.

Keskittyminen tekoälyn esiin nostamien, yhteisiksi koettujen asioiden käsittelyyn sitouttaa osallistujia ja tuo vaikuttavuutta valmennuksiin. Myös valmentajan ajankäytöstä tulee entistä laadukkaampaa, kun hän voi keskittyä aiempaa enemmän itse ohjaamiseen.

Jäähän meille ihmisillekin ajateltavaa?

Tekoälyn räätälöimät oppimispolut ovat lähitulevaisuudessa osa verkko-oppimisalustojen perustoiminnallisuutta. Ne tarjoavat kullekin työntekijälle oikea-aikaisesti tämän osaamistasoon sopivia, kiinnostavia sisältöjä.

Digitaalisen median tutkija David Berry näkee ihmisen persoonallisia tarpeita ennakoivassa tekoälyssä myös uhkan: Jos kaikki tarvitsemani tuodaan minulle tekoälyn toimesta valmiiksi eteen ennen kuin ehdin niitä edes pohtia, tylsyykö ajattelun teräni vähitellen käyttökelvottomaksi?

Mikä on tekoälyn ja ihmisen suhde?

Tekoälyn ja ihmisen muuttuvia suhteita pohdittaessa on hyvä pitää mielessä vanha viisaus “hyvä renki huono isäntä”. Parhaimmillaan tekoäly mahdollistaa uusia, entistä vaikuttavampia ja tuottavampia toimintatapoja.

Emme kuitenkaan voi suhtautua tekoälyyn ihmeitätekevänä taikasauvana. Tarvitsemme moninäkökulmaista ymmärrystä siitä, minkälainen tekoälyn ja ihmisen yhteispeli edistää arvojemme ja tavoitteidemme saavuttamista erilaisissa tilanteissa ja konteksteissa.

Aiheesta lisää:
Haluatko tietää lisää tekoälystä? Tutustu Työterveyslaitoksen Työ, tekoäly ja ihminen -verkkokoulutukseen

15.6.2020