maanantaina 31. elokuuta 2020

Terveydenhuollon työtilat muuttuvat – miten käy työhyvinvoinnin?

Terveydenhuollon organisaation tilamuutoksessa alan ammattilaiset pitivät uusia tiloja esteettisesti miellyttävinä, mutta haasteena nähtiin esimerkiksi monitilatoimiston levottomuus ja työvälineiden kuljettaminen paikasta toiseen.

Sosiaali- ja terveysalan muutokset ovat yleistyneet. Tiedetään, että sosiaali- ja terveysalalla kaksi kolmasosaa on kohdannut organisaation rakenteeseen tai toimintatapaan kohdistuneita muutoksia edellisten kahden vuoden aikana. Uusille tilaratkaisuille on todettu olevan tarvetta terveydenhuollon ympäristön muuttuessa.

Tarkastelin Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden maisteriohjelmassa tekemässäni maisterintutkielmassa sitä, miten terveydenhuollon ammattilaiset kokivat työhyvinvointinsa muuttuneen toimitilamuutoksen myötä.

Tutkielmani on tehty Tampereen yliopiston ja Työterveyslaitoksen yhteisessä hankkeessa Terveydenhuollon työntekijät digimurroksessa, yhteistyön ja asiakaslähtöisyyden uudet haasteet, jota rahoittaa Työsuojelurahasto. Käyttämäni aineisto koostui 14 terveydenhuollon ammattilaisen yksilöhaastattelusta organisaatiossa, jossa oli käynnissä toimitilamuutos. Käyttämästäni aineistosta puolet oli koottu ennen kuin organisaatio muutti uusiin toimitiloihin ja puolet muuton jälkeen.

Tilojen viihtyisyys sai kiitosta, yhteistyö ei lisääntynyt

Terveydenhuollon ammattilaisten kokemusten perusteella toimitilamuutoksella oli merkitystä työhyvinvoinnin kannalta. Ulkoisesti organisaation uusia toimitiloja pidettiin miellyttävinä ja viihtyisinä. Kuitenkin uusi monitilatoimisto koettiin levottomaksi ja työntekijät pyrkivät suosimaan mahdollisuuksien mukaan työskentelyä muualla.

Etätyömahdollisuutta pidettiin hyvänä ja vastaanottohuoneita saatettiin hyödyntää myös muihin työtehtäviin asiakkaiden tapaamisen välissä. Uusissa tiloissa tavaroita jouduttiin kuljettamaan päivän mittaan eri työpisteiden välillä, mikä vaikutti turhauttavan ja kuormittavan työntekijöitä.

Terveydenhuollon ammattilaiset kuvasivat työn hallinnan vaikeutuneen uusissa tiloissa. Työpisteitä jouduttiin välillä vaihtamaan usein, ja uusien tietojärjestelmien käyttö, tilojen varaaminen sekä työvälineiden mukana pitäminen vaativat monien eri asioiden muistamista.

Uusissa tiloissa erilaisten ajankäytön haasteiden kuvattiin lisääntyneen. Työntekijät kuvasivat ajankäytön haasteiden aiheuttavan työhön katkonaisuutta, sujumattomuutta sekä kiireen ja levottomuuden kokemuksia. Ajankäytön haasteiden kerrottiin kuormittavan, väsyttävän ja tuottavan epävarmuutta työhön.

Uusien toimitilojen odotettiin lisäävän erilaisia yhteistyökuvioita organisaatiossa, mutta toistaiseksi nämä odotukset eivät näyttäneet kaikilta osin täyttyneen. Terveydenhuollon ammattilaiset kertoivat kollegoiden tapaamisen vaikeutuneen uusissa toimitiloissa, sillä kollegoita ei aina onnistuttu löytämään nopeasti.

Yhteisöllisyyden koettiin myös vähentyneen ja kollegoilta kerrottiin olevan aiempaa vaikeampaa saada tukea erilaisiin työtilanteisiin. Toisaalta osa työntekijöistä totesi haastatteluissa, että yhteisöllisyyteen oli edelleen samalla tavoin mahdollisuuksia kuin ennen muuttoa. Kaikissa ammattiryhmissä yhteisöllisyys ei ollutkaan vähentynyt yhtä selkeästi.

Vaikutusmahdollisuuksien vähäisyyteen tilamuutoksessa oltiin pettyneitä. Terveydenhuollon ammattilaiset olisivat toivoneet pääsevänsä vaikuttamaan tilamuutokseen enemmän jo suunnitteluvaiheessa. Tällöin erilaisia käytännön työn näkökulmia olisi ollut mahdollista huomioida paremmin. Toisaalta terveydenhuollon ammattilaiset näkivät, että he pystyivät vaikuttamaan muihin asioihin, kuten oman työnsä sisältöön, edelleen hyvin tilamuutoksen jälkeen.

Kokemukset uusista tietojärjestelmistä vaihtelivat

Tilojen uusien tietojärjestelmien koettiin usein aiheuttavan kuormitusta, sillä niiden opettelua ja käyttämistä kuvattiin aikaa vieväksi. Myös teknologian käyttöön liittyvät osaamisvaatimukset vaikuttivat kasvaneen entisestään tilamuutoksen myötä. Lisäksi uusien tietojärjestelmien käyttöön liittyi esimerkiksi muistamisen aiheuttamaa kuormitusta.

Osa työntekijöistä piti tietojärjestelmiä kuitenkin hyödyllisinä oman työnsä kannalta. Nämä terveydenhuollon ammattilaiset toivoivat lisää uusia tietojärjestelmiä organisaation käyttöön. Uusien tietojärjestelmien nähtiin vapauttavan aikaa enemmän muihin toimintoihin, kuten asiakastyön tehtäviin.

Uusia ratkaisuja vai sopeutumista?

Terveydenhuollon ammattilaiset vaikuttivat sopeutuneen osittain passiivisesti uusiin tiloihin ja niissä toimimiseen. Toisaalta työntekijät olivat myös kehittäneet erilaisia keinoja, joiden kautta tiloissa toimimisesta tuli sujuvampaa ja työkuormitusta onnistuttiin vähentämään.

Tärkeä keino kuormituksen vähentämiseen oli oman työn rajaaminen ja mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin sekä siihen, missä työskentelee. Työntekijät olivat keksineet kollegoiden kanssa erilaisia keinoja työn sujuvoittamiseen ja sopineet yhdessä tilojen käyttötavoista sekä siitä, miten työvälineitä säilytetään.

Työympäristö ja -tilat vaikuttivat olevan monella tapaa merkityksellisiä työhyvinvoinnin näkökulmasta. Lisäksi havaitsin, että on tärkeää antaa käytännön työn tunteville terveydenhuollon ammattilaisille mahdollisuuksia vaikuttaa uusien tilojen suunnitteluun. Kiinnittämällä huomiota työntekijöiden näkökulmaan voitaisiin ennakoida tiloihin kohdistuvia tarpeita vastedes vielä paremmin tiloissa tehtävän työn kannalta.

Työntekijöitä ei kuitenkaan voi pitää vain passiivisina muutoksen kokijoina. Terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksissa korostuivat pyrkimykset vaikuttaa aktiivisesti työskentelytapoihin ja kuormituksen vähentämiseen tilamuutoksessa.

Tutkielmani tulosten perusteella näyttää siltä, että tilamuutoksessa huomiota tulee kiinnittää ainakin työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksiin, uusien tietojärjestelmien riittävään perehdytykseen sekä yhteisöllisyyden ja sosiaalisen tuen näkökulmiin. Lisäksi tutkielmani tulosten pohjalta olisi keskeistä tutkia eri ammattiryhmien välisiä eroja kokemuksista tilamuutoksista esimerkiksi uusien tietojärjestelmien käyttöönoton näkökulmasta.

Kirjoittaja Sirja-Maria Salo on toukokuussa 2020 valmistunut valtiotieteiden maisteri, joka kiinnostui opintojen aikana työhyvinvoinnista ja siitä, kuinka sosiaali- ja terveysalan työtä voitaisiin kehittää alan ammattilaisten näkökulmasta entistä paremmaksi.

Aiheesta lisää:

Tutustu seminaarin Sote-ammattilaisena digiajassa – muutos, mahdollisuus ja merkitys ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan! Maksuton seminaari pidetään 23.9.2020 klo 12.30–15.30 verkon välityksellä.

Salo, S-M. 2020. Toimitilamuutos ja koettu työhyvinvointi sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla – haastattelututkimus yksityissektorin organisaatiossa. Maisterintutkielma. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta.

31.8.2020