keskiviikkona 22. elokuuta 2018

Tiedonkäsittely on taitolaji, joka vaatii harjoittelua

Aivotonta työtä ei ole. Niin kauan kuin työ on sitä, että ihmiset ratkaisevat korvauksesta ongelmia, tarvitaan kaikissa työtehtävissä edelleen niin aivoja kuin lihaksiakin. Työn tekemisen painopiste on kuitenkin siirtymässä lihaksilta aivoille. Nykyään työ on yhä enemmän aivotyötä lihastyön sijaan.

Muutosta ajaa automaation, digitalisaation ja tietotekniikan kehittyminen. Vuonna 2010 suomalaisista työllisistä 64 % ilmoitti käyttävänsä internettiä useita kertoja päivässä. Vuonna 2017 osuus oli jo 87 %. Aineettomien investointien osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa ohittanut aineellisten investointien osuuden. Tietotekniikan käyttö sekä tiedolla työskentely leviää toimistoista ja valvomoista vääjäämättä kaikille aloille.

Kun viime vuosisadan metsätyöläinen kaatoi metsässä moottorisahalla puita, työ luonnollisesti edellytti asiantuntemusta metsästä ja puista, mutta varsinainen tekeminen vaati ketteryyttä, kestävyyttä ja hyvää kuntoa. Tämän päivän metsätyöläinen ohjaa monimutkaisella ohjaimella metsäkonetta, käsittelee jatkuvasti mielessään koneen tuottamaa ajantasaista tietoa kaadetun puun määrästä, yhdistää tietoa omiin havaintoihinsa puun tyypistä ja laadusta, sekä tekee päätöksiä puun jatkokäsittelystä tuoton maksimoimiseksi.

2000-luvun alun korttelikaupassa kassakone oli jo kytketty toiminnanohjausjärjestelmään, mutta valtaosa myynnistä tuli erilaisista fyysisistä tuotteista. Tänään matalasti koulutetun kioskin myyjän on karkkipussien ja limsapullojen myynnin lisäksi osattava käyttää lukuisia erilaisia käyttöliittymiä ja tietojärjestelmiä, joilla hallitaan posti- ja pakettipalveluita, matka- ja tapahtumalippuja, rahapelejä, matkapuhelinliittymiä sekä auton vuokrausta.

Aivotyön rajoitukset eivät ole ilmeisiä

Työn painopisteen siirtyessä lihaksilta aivoille, myös työn vaatimukset muuttuvat. Lihastyöhön liittyvät rajoitukset ovat meille usein ilmeisiä, joten niin työ kuin työvälineetkin osataan suunnitella ihmisen fysiologia ja anatomia huomioiden. Vaikka satakiloinen kirves voisi tehdä isomman loven puun runkoon, on kirveen paino mitoitettu tyypillisen metsätyöläisen voimiin. Karkkipussit toimitetaan kioskeihin pahvilaatikoissa, joita on helppo siirrellä kahdella kädellä, epämääräisen pakkauksen sijaan.

Aivotyön tekemisen rajoitukset taas ovat usein epäselvempiä, koska ne eivät näy päällepäin. Kuinka paljon ja kuinka nopeasti metsätyöntekijä pystyy luotettavasti huomioimaan yksityiskohtia puiden luokittelussa? Kuinka pitkä tunniste paketilla voi olla, että tunniste pysyy mielessä, kun etsii pakettia hyllystä? Kuinka kauan kestää oppia uusi käyttöliittymä ja miten oppiminen pitäisi järjestää? Kuinka monta erilaista salasanaa ja käyttäjätunnusta ihminen pystyy palauttamaan mieleensä eri järjestelmiä käyttäessään?

Aivan kuten fysiologia ja anatomia asettavat rajat lihastyölle, ihmisen tiedonkäsittelykyvyt rajoittavat aivotyötä. Vaikka kuvittelemme, että meillä on tarkka käsitys kaikesta, mitä ympärillämme tapahtuu, aistimme todellisuudessa hyvin pientä osaa ympäristöstämme. Näemme esimerkiksi vain tiettyjä valon aallonpituuksia ja kuulemme tiettyjä äänen taajuuksia. Mielessämme kykenemme käsittelemään kerrallaan vain muutamaa tietoyksikköä, kuten kirjaimia, numeroita, sanoja, ikoneja tai kuvia.

Mitä enemmän tietoa tulee, sitä heikommin muistamme siihen liittyviä yksityiskohtia, kuten värejä, asentoja tai muotoja. Lisäksi tiedonkäsittely häiriintyy helposti esimerkiksi puhehälyn tai keskeytysten vuoksi.

Muistot sumentuvat ja muuttuvat

Kykymme säilyttää muistissa tietoja, taitoja ja tapahtumia koko aikuisikämme ajalta on lähes rajaton. Kuitenkin, yksityiskohtien pysyvämpi tallentuminen tähän säilömuistiin vaatii aikaa, eikä asioita pysty aina palauttamaan mieleen. Säilömuistissa olevat yksityiskohdat myös sumentuvat ja sekoittuvat, ja muistomme muuttuvat ajan myötä.

Jos koitamme tehdä montaa saman tyyppistä tehtävää yhtä aikaa, tehtäväkohtainen suoriutuminen heikkenee. Huomiomme siirtyy helposti asiasta toiseen niin ympäröivien tapahtumien kuin omien ajatustemmekin mukaan, varsinkin jos työn alla oleva tehtävä ei vaadi kiireistä ponnistelua. Keskeneräiset tehtävät taas voivat jäädä pyörimään mieleen ja haitata esimerkiksi unta.

Nämä ihmislajin tiedonkäsittelyn rajoitukset ovat pysyneet muuttumattomina vähintään 40 000 vuotta. Vaikka kyvyissä on yksilöllistä vaihtelua, eroavaisuudet ovat tyypillisesti melko pieniä ja kapea-alaisia.

Tehokas tiedonkäsittely on paljon myös taitolaji, jossa voi kehittyä harjoittelulla. Kaikki oppiminen vaatii kuitenkin aikaa, jota voi olla työelämässä vaikea järjestää. Tehokas tapa varmistaa, että ihminen suoriutuu työssä hyvin, on työn, työympäristön ja työvälineiden suunnittelu ihmisen tiedonkäsittelyn kyvyt ja rajoitukset huomioiden. Tätä kutsutaan kognitiiviseksi ergonomiaksi.

Aivotyö Työterveyslaitoksella

Työterveyslaitoksen aivotyötiimi tutkii ja tuottaa kognitiivisen ergonomian palveluita aivotyön kehittämiseksi. Seuraavassa kirjoituksessamme annamme käytännön esimerkkejä siihen, kuinka yhteisillä toimintatavoilla työstä saadaan sujuvampaa, hyvinvointia tukevaa sekä kestävästi tuottavaa. Voit myös lähettää kommentteja ja kysymyksiä Twitterissä (@aivotyo) tai sähköpostilla (aivotyo@ttl.fi).

22.8.2018