tiistaina 21. maaliskuuta 2017

Toimintatapojen kehittäminen – kikkoja vai kokeilukulttuuria?

Taas kehitettiin työtä työpajassa. Mutta mitä siitä seuraa? Onko siitä hyötyä? Työ- ja toimintatapojen yhteiskehittely ja kokeilukulttuurin luominen ovat osa arjen työtä useilla työpaikoilla. Osalla on erinomaisia kokemuksia yhdessä kehittämisestä, joillakin taas ei niinkään.

Mitkä ovat kehittämisen avaintekijät ja sudenkuopat? Hyödyt ja haitat? Tätä on kokeiltu TyhyverkostoX-hankkeessa ympäri Suomea.

Erään työpajaprosessin aloitustilaisuudessa hajanainen joukko eri työpaikoilta, eri toimenkuvista ja eri toimialoilta kokoontui yhteen miettimään ja kehittämään oman työpaikkansa toimintatapoja. Yhteistä osallistujille oli halu ja/tai tarve tarttua psykososiaaliseen kuormitukseen.

Työpajan aluksi esittelin tulevan työpajaprosessin logiikan: jäsennetään nykytilaa, tunnistetaan tarpeita ja sitten kokeillaan jotain uudenlaista toimintatapaa. Kuulin yhden osallistujan sanovan: ”Näinhän tämän pitää mennä. Pitää tehdä jotain itsekin ja nähdä vaivaa, että asiat muuttuisivat. Ei me voida vaan tulla tänne istumaan ja sitten lähteä takaisin työpaikalle tekemättä tämän jälkeen siellä mitään.” Vau! Nyt käärittiin hihoja työntekoon.

Osallistujat jäsensivät odotuksiaan työpajaprosessista sijoittamalla post it -lappuja kolmioon, jonka kärkinä olivat: toimintatapojen kehittäminen – tietämys psykososiaalisesta kuormituksesta – verkostoituminen. Olin ajatellut etukäteen, ettei toimintatapojen kehittämiseen tule juurikaan lappuja. Yllätys, yllätys: siellä olikin oikea suma.

Perustelut post it -lappujen sijoitteluun kuuluivat “Kaipaan käytännön työvälineitä, hyviä keinoja, kikkoja…” Ei ehkä ihan sitä, mitä minä olin ajatellut tai ymmärrän toimintatapojen kehittämisellä. Minun korviini nuo odotukset kuulostivat siltä, että meillä asiantuntijoilla on konstinippu takataskussa, josta voidaan valita kuhunkin työpaikan tilanteeseen sopiva ratkaisu.

Kun kuuntelin osallistujia kolmituntisen tapaamisen ajan, kuulin heidän puheestaan tarpeen kehittää toimintatapoja – ei yksittäisiä kikkoja. Keskusteluissa pureuduttiin työn ytimeen: työn tarkoitukseen ja onnistuneeseen lopputulokseen eli sujuvaan työhön. Mutta onko niin, että kyseiselle työtapojen kehittämiselle ei ole vakiintunutta käsitettä millä asiasta puhua? Kokeilukulttuuri on hieno sana, mutta kenen työpaikalla se on konkretisoitunut? Kuka sitä sinun työpaikallasi rakentaa? Voidaanko kehittämisessä onnistua, jos ei ensin ole yhteistä ymmärrystä, mitä kehittämisellä tarkoitetaan?

Jatkamme työpajatyöskentelyä TyhyverkostoX-hankkeen puitteissa ja katsomme, mitä sanaa, käsitettä tai puhetapaa osallistujaporukka alkaa käyttää – tahtoa ja tekemistä jo näyttää löytyvän.

Hanna Uusitalo @UusitaloH

21.3.2017