tiistaina 09. toukokuuta 2017

Tukea ammatillisen polun mutkissa

Istupa hetkeksi alas ja mieti kulunutta työvuottasi: Millaisia muutoksia työssäsi on ollut? Oletko kokenut muutokset myönteisinä ja innostavina vai kaipaatko entistä tapaa tehdä työtä?

Meidän jokaisen työssä tapahtuu koko ajan isompia tai pienempiä muutoksia. Mikään työ ei säily samanlaisena. Toisinaan työ voi muuttua siinä määrin, ettei työntekijä enää tunne työtä omakseen. Esimerkiksi Oili Opettajaa saattaa askarruttaa uuden opetussuunnitelman ja siihen sisältyvän digiloikan tuomat muutokset omaan työhönsä. Hänestä saattaa tuntua, että teknologia muuttuu välineen sijasta itsetarkoitukseksi, ja itse opetettavat sisällöt jäävät liian vähälle. Kotihoidossa työskentelevä Sami Sairaanhoitaja ehkä pohtii uutta toiminnanohjausjärjestelmää ja sen myötä muuttunutta asiakaskäyntien rytmitystä ja asiakaskohtaamisista katoavaa aikaa. Myös tuleva sote-muutos saattaa näyttäytyä pelottavana.

Työn muuttuessa työntekijälle saattaa siis syntyä tunne, että työstä on kadonnut jotain tärkeää. Muutokset tuntuvat turhina ja epämieluisina. Tällöin mieli on ikään kuin jäänyt entiseen työhön – työhön joka kiinnosti, jonka osasin, jossa koin onnistumisia. Kun työn punainen lanka ei hahmotu, muutoksen tarkoitus ei avaudu tai omaosaaminen ei enää riitä, on vaikea nähdä uudessa tarttumapintaa, josta voisi innostua. Ammatillinen polku kaventuu.

Ammatillista polkua voidaan tarkastella kehityskulkuna, johon kuuluu erilaisia vaiheita: innostumisia, turhautumisia, kriisejä, uuden etsimistä ja haltuunottoa sekä vanhasta luopumista. Voimme ajatella työpaikan toiminnan muutosta ja työntekijän ammatillista kehitystä kahtena rinnakkaisena, mutkittelevana polkuna, joilla tullaan risteyksiin ja valitaan suunta.  Työntekijän ja työpaikan polut voivat joko kulkea samaan suuntaan, joutua keskenään hankauksiin tai kokonaan erkaantua.

Kehitysvuoropuhelu ammatillisen polkusi tueksi?

Kehitysvuoropuhelu on menetelmä, joka avulla esimies voi rohkaista työntekijöitään pohtimaan niin yhteistä työtä kuin oman työuran suuntaa sekä löytämään uusia ammatillisia mahdollisuuksia nykyisestä työstä. Aina työn muutos ei ensi alkuun tunnu innostavalta, mutta yhdessä työstäen on mahdollista löytää uusia toiminnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksia muuttuneessa tilanteessa, uudistaa yhteistä työtä.

Kehitysvuoropuhelumenetelmä auttaa esimiestä tukemaan niin työntekijöiden työhyvinvointia kuin yhteisen työn kehittämistä. Menetelmää voidaan käyttää ja soveltaa osana kehityskeskustelua, ja siten mahdollistaa työtekijöille säännöllinen pysähtyminen oman ammatillisen polun äärelle.

Anna-Leena Kurki (@AnnaLeenaKurki) ja Hilkka Ylisassi

Anna-Leena Kurki on tutkija, joka on innostunut oppimisesta digitalisoituvassa työssä. Tutkimus- ja kehittämishankkeissaan hän tukee työpaikkoja uudistamaan työtään sekä löytämään työn sujuvuutta ja mielekkyyttä tukevia ratkaisuja työn muutoksiin. Hilkka Ylisassi toimii erikoistutkijana työn muutoksen, oppimisen ja kehittämisen ilmiöiden äärellä. Viimeaikaisissa tutkimushankkeissa hän on tutkinut ja edistänyt työntekijälähtöistä kehittämistä ja työntekijöiden kehittämistoimijuutta muuttuvassa työssä.

Kiinnostuitko kehitysvuoropuhelumenetelmästä?

Kehityskeskustelua uudistamaan! – yhteisöllisiä välineitä työuran tueksi -koulutus
30.5.2017 – 31.5.2017 Helsingissä

 

9.5.2017