perjantaina 17. helmikuuta 2017

Miksi työaikalaki pitää uusia?

Viimeisen 20 vuoden aikana työelämässä on tapahtunut paljon muutoksia, jotka ovat yhteydessä myös tarpeisiin säädellä työaikoja. Monet kysyvät nykyään mikä oikeastaan on työaikaa – ja tarvitsemmeko edes sitä?

Asiantuntijatkin tarvitsevat työaikasäädöksiä

Työaika on nykyisessä työaikalaissa määritelty ajaksi, jolloin työntekijä on työpaikalla työnantajan käytettävissä. Tämä on selvästi vanhentunut käsitys: asiantuntijat tekevät nykyisin työtä lähes missä vain ja milloin vain. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että asiantuntijat eivät tarvitsisi järkevää työaikaa, palautumista ja mahdollisuuksia työn ja muun elämän mielekkääseen yhteensovittamiseen.

Työaikalain tulee ottaa huomioon modernin tietotyön haasteet. Uudessa työaikalaissa tulee määritellä työn tekemisen uudet ajat ja paikat. Tarvitsemme tulevaisuuteen katsovaa uutta lainsäädäntöä etätyöstä, matkatyöstä ja työntekijän tavoitettavuudesta. Työajoista johtuvan kuormituksen hallinta tulee olla mahdollista myös digitalisoituvassa työelämässä.

 

Vuorotyö ja jaksotyö aiheuttavat terveysriskejä

Huomionarvoista on, että samalla kun asiantuntijoiden määrä on kasvanut, yhä useampi (yli viidennes) tekee edelleen vuorotyötä. Vuorotyö on kuitenkin siirtynyt tehtaista ja sahoilta vanhainkoteihin ja pääkaupunkiseudun on-call-keskuksiin. Työaikalain ns. yleissäännön alla määritellyn vuorotyön sijasta yhä useampi tekee vuorotyötä ns. jaksotyömääräysten alla. Samalla kun vuorojärjestelmät esim. paperi- ja metalliteollisuudessa ovat Suomessa parantuneet, jaksotyö on pysynyt hyvin samanlaisena 20 vuotta.

Jaksotyössä työvuorojen ei tarvitse vaihtua säännöllisesti, vuorolistat tehdään vain muutaman viikko etukäteen ja työvuoron pituutta ja palautumisaikoja säädellään vähemmän kuin jaksotyömääräysten ulkopuolella säädellyssä vuorotyössä. Vaikka vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ovat juuri jaksotyössä usein paremmat, vuorotyö on kokonaisuudessa Suomessa luultavasti kuormittavampaa kuin 20 vuotta sitten. Koska vuorotyö aiheuttaa todistetusti terveysriskejä, tulisi uuden työaikalain pystyä vähentämään vuorotyön kuormittavuutta Suomessa.

Tutkimustieto työaikalainsäädännön perustaksi

On hyvä, että työaikalain asettamispäätöksessä on sanottu että uudistamisessa tulee huomioida tutkimustieto työaikojen vaikutuksista työntekijöihin. Työaikalaki perustuu EU:n työaikadirektiiviin, joka on tehty nimenomaan työntekijöiden suojelemiseksi työajoista mahdollisia johtuvia terveys- ja turvallisuusriskejä vastaan.

Tietomme erilaisten työaikamallien ja riittävän palautumisen merkityksestä terveydelle ja tuottavuudelle on tosiaan kasvanut viimeisten 20 vuoden aikana. Erityisesti yötyötä sisältävä vuorotyö ja hyvin pitkät työajat lisäävät mitä moninaisempia terveys- ja turvallisuusriskejä ja ovat yhteydessä lähes kaikkiin keskeisimpiin kansantauteihimme. Usein kyse on liian vähäisestä palautumisesta: niin vuorotyö kuin liian pitkät työajat vaikuttavat unen määrään, vireyteen ja psyykkiseen työstä irrottautumiseen.

Lohduttavaa vuorotyöhön ja pitkiin työaikoihin liittyvissä terveyshaitoissa on, että niihin on mahdollista vaikuttaa. Tehokkainta se on lainsäädännön kautta siten, että kaikille turvattaan työaikaan ja palautumiseen liittyvät vähimmäisvaatimukset suoraan lakiin. Työaikadirektiivissä olevat vähimmäisvaatimukset riittävästä vuorokausilevosta ja enimmäistyöajoista ovat terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta tänään yhtä perusteltuja kuin 20 vuotta sitten. Vähimmäisvaatimusten tulisi kuitenkin koskea kaikkia työaikalain piirissä olevia henkilöitä.

Työaikasuojelun lisäksi tarvitaan työaikojen hallintaa, jolla voidaan edistää sekä työn sujuvuutta että työhyvinvointia. Tämä on helpointa silloin, kun työajoista sovitaan lähellä työpaikkaa. Juuri paikallinen sopiminen varmistaa usein, että työajat tukevat paitsi työn järkevää ja joustavaa tekemistä, myös työntekijöiden yksilöllisiä vaikutusmahdollisuuksia. Ratkaisut on kuitenkin hyvä toteuttaa kaikille yhteisten, työaikojen enimmäispituuteen ja palautumiseen liittyvien vähimmäisvaatimusten puitteissa.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on asettanut kolmikantaisen työryhmän selvittämään työaikasääntelyn kokonaisuutta ja laatimaan sen pohjalta esityksen uudeksi työaikalaiksi tämän vuoden aikana. Nykyisin voimassa oleva työaikalakia uusittiin viimeksi vuonna 1996.

 

17.2.2017