maanantaina 06. elokuuta 2018

Työikäisten terveydenhuolto on tärkeä osa uutta sotea

Yhteistyö kaikkien sotetoimijoiden kanssa on tarpeen, kun rakennetaan työikäisten terveydenhuollon kokonaisuutta. Ja yhteistyön lähtökohta on tutustuminen.

Paitsi lapsia, nuoria ja vanhuksia, sote-muutos koskettaa myös noin 3,4 miljoonaa työikäistä suomalaista. Vuonna 2016 heistä työterveyshuollon piirissä oli noin 1 833 000 työntekijää (87% palkansaajista), ja heille palveluita tarjoaa noin 350 työterveyshuollon palveluita tuottavaa yksikköä.

Tällä hetkellä työnantaja voi järjestää työterveyspalvelut itse tai ostaa ne yksityiseltä palvelujen tuottajalta yhdessä toisten työnantajien kanssa. Kunnan on järjestettävä työterveyshuollon palvelut niitä haluaville työnantajille.

Myös yrittäjä voi järjestää itselleen työterveyshuollon.

Jatkossa jokaisessa maakunnassa on ratkaistava, miten työterveyspalvelut on järjestetty osana sosiaali- ja terveyspalveluita, kun palvelut siirtyvät maakunnille 1.1.2020.

Tulevaisuudessa työterveyshuolto on siis nykyistä tiiviimmin osa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää ja kuntoutusjärjestelmää. Eikä työterveyshuolto voi yksin huolehtia työikäisten terveydenhuollosta, vaan siihen tarvitaan yhteistyötä muiden sotetoimijoiden kanssa.

Jokaiseen maakuntaan tulisikin yhdessä rakentaa toimiva työikäisten palvelukokonaisuus, jossa asiakas on keskiössä.

Työterveyshuollot valmistautuvat muutokseen

Vielä vuoden 2017 alussa työterveyshuollon toimijat eivät juuri olleet järjestäytyneet yhteistyöhön sote-muutokseen liittyvissä asioissa. Me Työterveyslaitoksen TYÖKE-hankkeessa olemme tehneet työtä sen eteen, että jokaiseen maakuntaan syntyisi työterveyshuollon moniammatillinen yhteistyöryhmä sote-muutoksen valmistelua varten.

Nyt puolitoista vuotta myöhemmin tällainen yhteistyöryhmä toimii jo 16 maakunnassa, ja lopuissakin yhteistyötä on jo mietitty.

Yhteistyöryhmät käyvät välttämätöntä keskustelua siitä, millainen on työterveyshuollon rooli tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä ja mitä työterveyshuolto erikoisalana lopulta tarkoittaa. Näissä keskusteluissa työterveystoimijat ovat määritelleet yhteiseksi tavoitteekseen tukea suomalaisten työikäisten työkykyä ja tuoda omaa osaamistaan osaksi työikäisten sujuvia terveydenhuoltopalveluja.

Yhteistyö alkaa tutustumisesta

Työterveyshuollon osaaminen on maakuntien sote-suunnittelussa otettu vaihtelevasti vastaan. Muut sote-valmistelussa mukana olevat asiantuntijat eivät useinkaan tunne työterveyshuollon sisältöä ja toimijoiden osaamista. Yhteistyön rakentaminen onkin usein aloitettu kertomalla, mitä työterveyshuolto on ja miten työterveyshuolto voi olla hyödyksi työikäisten palvelukokonaisuudessa ja työikäiselle asiakkaalle.

On huomattu, että työterveyshuollon osaamisella on suuri merkitys ja sitä tarvitaan sote-valmistelussa. Monessa maakunnassa osaamista on myös hyödynnetty valmistelutyössä.

Työterveyshuollon osaamista on käytetty esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmissa, eri työryhmissä, laatuindikaattoreiden laatimisessa ja kasvupalveluissa. Viimeksi mainitusta esimerkkinä työttömien ja vajaatyökykyisten työllistämiseen liittyvät asiat.

Kokeilevaa kulttuuria ja yhteisiä tekoja tarvitaan, kun saatetaan yhteen toimijoita, joilla ei ole kokemusta aiemmasta yhteistyöstä.

Työikäisten terveydenhuollon palvelukokonaisuutta kehitettäessä maakuntien kokemuksia on jaettu aktiivisesti muiden maakuntien käyttöön. Tällöin myös kehittäjät ovat saaneet palautetta työstään. Käyty vuoropuhelu vahvistaa työterveyshuoltoa hyvin verkostoituneena ja kehittyvänä erikoisalana.

Suunnitelmien keskeneräisyys jarruttaa

TYÖKE-hankkeessa olemme selvittäneet maakuntien työikäisten terveydenhuollon palvelukokonaisuuden tilaa maakunnissa sekä keskustellen että kyselyllä.

Näyttäisi siltä, että vaikka työikäisten terveydenhuollon kehittämistarve on jo tunnistettu muiden väestöryhmien palveluiden kehittämistarpeen rinnalla, edelleen monin paikoin työikäisten terveydenhuollon osalta suunnittelussa keskitytään pohtimaan terveydenhuollon järjestämisen rakenteita ja odotellaan lainsäädännön valmistumisen tuomia ratkaisuja yhtenäisen palvelukokonaisuuden rakentamisen sijaan.

Palvelukokonaisuutta pitäisi suunnitella jo rakenteita mietittäessä, jotta vältytään rakentamasta raja-aitoja työterveyshuollon ja muun soten välille. Tämän vuoksi olemmekin kannustaneet maakuntia kehittämistyöhön osana käytännön työtä jo nyt.

Yhdyspintojen suunnittelu yhdessä tukee soten keskeisenä lähtökohtana olevaa asiakaslähtöisyyttä ja kustannusten hallintaa.

Yhteistyössä on voimaa

Työikäisten terveydenhuolto rakennetaan yhdessä. Eteenpäin on menty – alkuun sotesta unohdettu työikäisten ryhmä on noussut esille useilla areenoilla. Tästä kiitos kuuluu työterveystoimijoiden omalle aktiivisuudelle ja maakuntien muiden toimijoiden tahtotilalle rakentaa yhdessä elinvoimaisia ja työkykyisiä tulevaisuuden maakuntia.

Jatkamme TYÖKE-hankkeessa yhteistyötä maakuntien kanssa. Tarkoituksenamme on maakuntien kanssa jakaa jo kehitettyjä yhteistyön toimintamalleja muihin maakuntiin aktiivisesti ja tätä kautta edelleen vauhdittaa työikäisten terveydenhuollon palvelukokonaisuutta.

Yhteistyössä on voimaa!

Hanna Hakulinen puhuu Työterveyspäivillä Tampereella tiistaina 11.9. seminaarissa SOTE  Mahdollisuuksia muutokselle.

6.8.2018