torstaina 07. tammikuuta 2021

Työkokeilu mahdollisti asteittaisen työhönpaluun

Työelämään palaamista pitkän poissaolon jälkeen voi verrata isoon elämänmuutokseen, johon tottuminen vie aikaa. Jos työkyky ei ole täysin palautunut työn alkaessa, paluussa on omat erityishaasteensa. Omaa työhönpaluutani tukee työkokeilu, joka mahdollistaa työmäärän ja työajan asteittaisen lisäämisen.

Mielenterveyden haasteet ovat merkittävä syy nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkkeisiin. Myös itse jouduin jäämään pois työelämästä vaikean uupumisen ja masennuksen seurauksena.

Kun aloin toipua, olin kuitenkin edelleen osittain työkyvytön, sillä masennus jätti jälkensä muun muassa keskittymis- ja stressinsietokykyyn. Palautuminen käynnistyi, kun aloitin osa-aikaisen opiskelun. Lopulta rohkaistuin myös palaamaan työelämään.

Työkokeilu ammatillisen kuntoutuksen keinona

Oma polkuni työelämään kulki ammatillisen kuntoutuksen avulla. Työkokeilu on yksi ammatillisen kuntoutuksen muoto. Työkokeilu mahdollistaa oman jaksamisen tutkimisen, kun työmäärää ja työaikaa voi lisätä asteittain.

Työkokeilun alussa määritellään tarkasti työtehtävät ja työajat sekä sovitaan mahdollisesta osa-aikatyöstä alussa. On myös tärkeää pohtia, miten työkykyä tuetaan kokeilun aikana ja kenen puoleen voi kääntyä, jos työssä jaksamisessa on haasteita.

Työmäärän asteittainen lisääminen tukee toipumista

Työmäärän ja työajan lisääminen asteittain on tärkeää, kun palataan takaisin töihin masennuksen tai uupumuksen jälkeen. Aivot eivät kestä liiallista yhtäkkistä kuormitusta, kun kuntoutuminen on vielä kesken.

On tärkeää, että työntekijälle järjestyy mahdollisuus pitää esimerkiksi ylimääräisiä taukoja tai vaikkapa meditaatiohetkiä, jos työ tuntuu kuormittavan liikaa. Itse pidin työkokeilun alussa joka päivä meditaatiohetken kesken työpäivän, ja se vähensi työn kognitiivista kuormitusta selvästi.

Huomasin, että keskittymiskyvyn ja tarkkaavaisuuden ongelmat pahenivat parin ensimmäisen viikon aikana. Sen jälkeen tilanne lähti paranemaan. Aivot muovautuvat jatkuvasti, ja oma jaksamiseni on mielestäni parantunut viikkojen kuluessa. Työmäärän ja työajan asteittainen lisääminen on ollut kullanarvoista.

Kannustava ilmapiiri edistää työssä jaksamista

Työhön palaaminen osatyökykyisenä jännittää varmasti kaikkia. Erityisesti mielenterveyssyistä poissa olevia kohtaan ilmenee edelleen ennakkoluuloja.

Työhön palaava voi kokea suurtakin ahdistusta ja pelkoa siitä, miten häneen suhtaudutaan työpaikalla. Se, miten työpaikalla suhtaudutaan palaajaan, vaikuttaa suuresti siihen, miten työkokeilu ja työhönpaluu onnistuvat.

Kannustava ja ymmärtäväinen ilmapiiri edistää toipumista. Esimiehellä tai työpaikan työnohjaajalla on tässä merkittävä rooli. Siksi myös esimiehet tarvitsevat tukea ja tietoa työkokeilijan ohjaamiseen. Työpaikoilla tarvitaan lisää tietoa, sillä tiedon puute on yrityksissä suuri este osatyökykyisten työllistämiselle.

Työ on myös voimavara

Työ tuottaa hyvinvointia meille jokaiselle. Merkityksellinen, omiin arvoihin ja vahvuuksiin nojaava työ tukee hyvinvointia ja kasvattaa voimavaroja. Ne taas heijastuvat positiivisesti omaan arkeen.

Työn aloittaminen pitkän tauon jälkeen voi tuntua haastavalta. Itse koen, että työ tuo lisää energiaa ja iloa arkeen ja edistää omaa toipumistani.

Osatyökykyisten työllistäminen tai työhönpaluun mahdollistaminen työkokeilujen avulla hyödyttää koko yhteiskuntaa. Samalla työpaikkojen monimuotoisuus vahvistuu ja työelämästä tulee entistä inhimillisempää.

Janita Julkunen

Kirjoittaja on työkokeilussa Työterveyslaitoksen Työkyky ja työurat -yksikössä. Hänen tehtävänään on osallistua Työkyvyn tuki – työkyvyn ja työllistymisen tuen koulutuksen sisällöntuotantoon. Koulutus on osa hallituksen Työkykyohjelmaa.

7.1.2021