Toisaalta työn kuormitustekijät, kuten liiallinen työmäärä, töiden kasautuminen ja jatkuva kiire on yhteydessä mm. väsymys- ja stressioireisiin, työssä uupumiseen, mutta myös työssä tapahtuviin virheisiin. Yhteinen työn kehittäminen voi siis sekä vähentää kuormitusta että parantaa vaikutusmahdollisuuksia. Työn arki on täynnä erilaisia pulmia, jotka estävät työn sujuvuutta ja rassaavat työyhteisöä. Työntekijöiden välillä on suuria eroja siinä millaiset asiat he kokevat työssään kuormittavina ja millaisia oireita nämä tekijät heille aiheuttavat. Työssä kuormittavien tekijöiden hallitseminen vaatiikin työntekijöiden kuulemista ja osallistamista työn kehittämiseen. Työntekijä on oman työnsä sisällön paras asiantuntija ja siksi hänet tulee ottaa mukaan työn ja työympäristön kehittämiseen. Osallistuminen on yhteistä keskustelua ongelmista ja keinoista niiden ratkaisemiseksi – ja tietysti yhteistä toteuttamista, uudella tavalla tekemistä.
Pulmat kehittämisen ponnahduslaudoiksi
Erilaiset toistuvat tai aivan uudenlaiset pulmat, ongelmat ja häiriöt tarjoavat työyhteisölle mahdollisuuden tarkastella niiden syitä ja seurauksia yhdessä. Ne ovat vinkkejä siitä, mitä seuraavaksi kannattaa kehittää. Ratkaisujakin kannattaa pohtia yhdessä, silloin yksittäisen työntekijän niksit leviävät koko työyhteisöä hyödyntäviksi toimintatavoiksi. Kun työyhteisö kehittää työtään ja hyvinvointiaan, on tärkeää tunnistaa yhdessä muutostarve. Ensin arvioidaan lähtötaso ja asetetaan yhteinen tavoite. Sen jälkeen mietitään keinoja ja kehitetään uusia toimintatapoja ja valitaan toimenpiteet, joihin sitoudutaan. Sitten otetaan toimintatavat käyttöön ja toteutetaan muutokset. Lopuksi arvioidaan vaikutukset ja tulokset.
Kehitetään yhdessä paras tapa toimia
Kun haluatte kehittää työtänne, pysähtykää yhdessä pohtimaan näitä kysymyksiä: Kuullaanko teillä henkilöstöä? Voivatko työntekijät vaikuttaa työn tekemisen tapaan? Entä tavoitteiden asettamiseen? Osallistuvatko työntekijät työn ja työskentelyn kehittämiseen ja uudistamiseen? Vastausten perusteella voitte arvioida lähtötilanteenne. Oletteko työn kehittämisessä perustasolla vai oletteko kenties kehittäjiä tai edelläkävijöitä? Hyvä perustaso: Tällä tasolla työhyvinvoinnin perusasiat ovat kunnossa, työn arki ja velvoitteiden hoitaminen on sujuvaa. Reagointi muutoksiin on kuitenkin hidasta ja kehittämistä tehdään rajoitetusti tai satunnaisesti. Työntekijöillä on kuitenkin mahdollisuus tulla kuulluksi työssään, esimerkiksi henkilöstökyselyn kautta. Kehittäjät: Tällä tasolla olevilla työpaikoilla panostetaan kehittämiseen erillisillä hankkeilla monipuolisesti ja suunnitelmallisesti. Työntekijät voivat vaikuttaa työn tekemisen tapaan sekä työn tavoitteiden asettamiseen esimerkiksi niin, että työntekijöillä on aina edustaja kaikissa kehityshankkeissa. Edelläkävijät: Tällä tasolla olevilla työpaikoilla työhyvinvoinnin kehittäminen ja seuraaminen on jatkuvaa. Kehittäminen on tulevaisuuteen suuntaavaa, uusia toimintatapoja omaksutaan ja kehitetään nopeasti. Kaikki työntekijät osallistuvat työn, työolosuhteiden ja työympäristön kehittämiseen ja uudistamiseen. Työyhteisö käsittelee yhdessä myös asiakastarpeita, teknisiä uudistuksia, osaamisvaatimuksia, liiketoiminnan kehitystä ja muita tulevaisuuden. Työpaikoilla, joissa työhyvinvointiin panostetaan suunnitellusti ja pitkäjänteisesti, lisäpanostus näkyy tuottavuutena: ”eurosta viis”. Työskentelyn kehittäminen on pieniä tekoja. Tutustu tästä
Tämä kirjoitus perustuu Työterveyslaitoksessa tehtyyn Työhyvinvointi paremmaksi -raporttiin, joka sisältää katsauksen työhyvinvoinnin tilaan suomalaisilla työpaikoilla. Raportti perustuu pääosin laajan Meadow-tutkimusaineiston (Measuring the Dynamics of Organisation and Work) tuloksiin. Kokonaiskuvaa on täydennetty Työ ja Terveys Suomessa – tutkimuksen ja Työolobarometrin havainnoilla. Raportti on toteutettu Työelämä2020–hankkeessa, jossa kehitetään suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta. Lue koko raportti tästä (Julkari)
Kommentointi