maanantaina 19. elokuuta 2019

Työsuojeluosaaminen ja sen kehittäminen – kuka, mitä ja miten?

Mikä on sinulle sopiva tapa kehittää työsuojelutaitojasi? Keskusteletko työkaverisi kanssa, opitteko yhdessä työpaikalla vai onko teillä ulkoisia koulutuksia? Nämä kolme mainittiin etunenässä, kun kysyimme asiaa vajaalta 500 työsuojelupäälliköltä ja -valtuutetulta heidän omasta ja heidän työpaikkansa työsuojeluosaamisesta ja sen kehittämisestä. Mutta kenelle työsuojeluosaaminen ja sen kehittäminen kuuluvat?

Epäviralliset tapaamiset ja keskustelut sekä tehtäväkohtaiset ohjeet todettiin toimiviksi tavoiksi laajentaa koko työpaikan työsuojeluosaamista. Noiden kahden yhdistelmä – ohjeet ja niistä keskustelu – tuottaa varmasti osaamisen vahvistumista työpaikalla kuin työpaikalla.

Toisaalta kyselyyn tulleet vastaukset hämmensivät ja herättivät lisäkysymyksiä. Millä mallilla työsuojeluosaaminen ja sen kehittäminen työpaikoilla onkaan? Esimerkiksi työsuojelutoimikunnan kokoukset arvioitiin parhaaksi tavaksi kehittää sitä. Sinänsä hyvä asia, mutta silloin osaamisen kehittyminen kohdistuu aika rajatulle joukolle. Eikö työpaikoilla ei ole ajateltu työsuojeluosaamisen kehittämistä muutoin kuin työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen osalta?

Kenen työsuojeluasioita pitää osata?

Useimmat päälliköistä ja valtuutetuista osallistuvat työpaikan tarpeisiin sopivaan ulkoiseen koulutukseen. Kuka tai ketkä työsuojelutaitoja työpaikoilla oikeastaan tarvitsevat heidän lisäkseen? Väittäisin, että kyllä sitä osaamista tarvitsee ihan jokainen johtajasta asentajaan ja esimiehestä asiantuntijaan. Ja tarvitaan juuri siellä työpaikalla tapahtuvaa sisäistä osaamisen vahvistamista, kun työsuojeluasioista puhutaan yhdessä, omalla porukalla ja koulutettujen työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen kanssa.

Tuloksia tutkaillessani jäin myös miettimään, mikä tilanne on työpaikoilla, jotka arvioivat, että käytössä olevat osaamisen kehittämisen käytännöt eivät toimi. Palvelevatko ne jotain muuta tarkoitusta kuin osaamisen kehittämistä? Ovatko ne olleet vasta hetken käytössä ja kehittymässä kokemusten myötä parempaan suuntaan? Tehdäänkö niitä vain, koska on kuultu, että muuallakin tehdään? Vai eikö ole huomattu aidosti arvioida käytäntöjen hyötyjä?

Turvallisuuskävelyt arkipäivää!

Osaamisen kehittämiseen kaivattiin suunnitelmallisuutta. Nyt tilanne vaikutti olevan se, että epäkohtiin ja parannusideoihin tartutaan tomerasti, mutta varsinaiseen suunnitelmalliseen henkilöstön ennakoivaan työsuojeluosaamiseen panostettiin vain harvalla työpaikalla. Ilahduttavaa oli, että useimmilla työpaikoilla käytössä olevat käytännöt, esimerkiksi turvallisuuskävelyt ja säännölliset yksikköpalaverit, arvioitiin toimivan hyvin. Erityisenä helmenä voi mainita avovastausten kuvaukset, joissa otetaan jokapäiväiseksi tavaksi ajatella asioita myös työsuojelun kannalta. 

Vaikeiden asioiden käsittely on – no, vaikeaa, mutta ei ylivoimaista

Entä mihin asioihin kaivattiin eniten osaamisen vahvistamista? Psykososiaalinen kuormitus ja henkilöstön välisten vaikeiden asioiden käsittelyyn liittyvät kysymykset nousivat vastauksissa ykkössijalle. Työsuojelutehtävät ja -vastuut, vaarojen arviointi ja turvallisuushavainnot sekä suunnitelmallinen työsuojelutoiminta sen sijaan osataan riittävästi. Eli perusasiat ovat hallussa, mutta tunnistetaan, missä asioissa on vielä opittavaa.

Lopuksi vielä tehtävä ihan jokaiselle lukijalle: Samalla kun tutkailet tuloksia, mieti, miten teidän työpaikalla on hoidettu työsuojeluosaamisen kehittäminen: kuka kehittyy, missä asiassa ja millä keinoilla.

Työsuojelupaneeli

Työsuojelupaneeli eli TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita käsittelevä paneelimuotoinen kysely. Sen tarkoituksena on tuottaa tietoa työpaikoilla näkyvistä ilmiöistä, tarpeista ja trendeistä, ja yhteiskunnallisten ilmiöidenvaikutuksista työn tekemisen arkeen.

Katso tuoreimmat tulokset täältä.

Tutustu myös näihin

Työsuojelukoulutukset

Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® – kehity työsuojelun osaajana

Esimiesten työturvallisuus -verkkokoulutus

19.8.2019