keskiviikkona 15. marraskuuta 2017

Työsuojeluyhteistoiminta – yhteistä vai ei?

Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoituksena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn.

Toimiva ja tuloksekas työsuojelu perustuu hyvään työsuojeluyhteistoimintaan. Työsuojelun inhimillinen ja hyödyllinen tavoite onkin työpaikoilla hyvin ymmärretty ja työsuojelun tulokset ovat työpaikoilla toivottuja. Työnantaja haluaa pitää huolta henkilöstöstään ja työntekijät haluavat pysyä työkykyisinä ja saada aikaan työssään sitä, mitä pitääkin.

Keväällä toteutetussa työsuojelupaneelissa kysyttiin työsuojelun yhteistoiminnasta. Vastauksissa ilahdutti työnantajan sitoutumisen konkretisointi siten, että henkilöstötilaisuuksissa johtajat ottavat esille työturvallisuusasioita ja että asioihin tartutaan, kun epäkohtia ilmenee. Kun kysyttiin työnjohdon konkreettisia toimia, tuli esille, että työturvallisuutta käsitellään osasto- ja viikkopalavereissa. Vaikuttaa siis siltä, että työpaikoilla otetaan työturvallisuus tosissaan ja työpaikoilla on selkeä tahtotila henkilöstöstä huolehtimiseksi.

Toisaalta, samassa kyselyssä tuli esille, että työsuojeluasioiden käsittely vaihtelee työpaikan sisällä yksikkö- ja esimieskohtaisesti. Työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen vastaukset poikkesivat toisistaan esimerkiksi keskustelun riittävyyttä kysyttäessä. Valtuutetuista 38 % oli sitä mieltä, että työsuojeluun liittyvää keskustelua eri osapuolten välillä on riittävästi, päälliköistä sitä mieltä oli 67 %. Työsuojeluyhteistoiminta ei siis olekaan niin yhteistä kuin ensivaikutelma antaa ymmärtää.

Onko kiire turvallisuuden este?

Työsuojeluyhteistoiminnan erilaisuuteen törmään myös työsuojelupäälliköitä ja -valtuutettuja kouluttaessani. Koulutuksessa pohditaan, miksi sitä tulee toimittua turvattomasti. Päälliköt puhuvat kuin yhdestä suusta, että meidän työpaikalla ei ole koskaan niin kiire, etteikö ehtisi toimia turvallisesti. Ja yhtä samanmielisesti puhuvat valtuutetut, että odotukset työn tuloksesta ovat niin kovat, että ei sitä aina ehdi siinä kiireessä miettiä – saatikka toteuttaa – turvallisia työtapoja.

Tulevatko meidän koulutuksiin hakeutuvat päälliköt ”hyviltä” työpaikoilta ja valtuutetut ”huonoilta” työpaikoilta? Mistä tässä on kyse? Kysyin asiaa juuri edelliseltä päällikköjen koulutusryhmältä, jossa oli mm. tuotantopäälliköitä. Hiljaiseksi veti muutoin niin puheliaan porukan. Kunnes sitten yksi rohkeni sanoa, että saattaa olla, että työntekijöille välitetään joskus ristiriitaista viestiä tulostavoitteista ja turvallisuudesta. Saas nähdä, miten seuraava valtuutettujen ryhmä vastaa, kun kysyn asiaa heiltäkin. Rohkeneeko joku epäillä, että kiire saattaa olla joskus tekosyy turvallisten työtapojen ohittamiseksi.

Jotta työsuojeluyhteistoiminnasta tulee aidosti yhteistä, on varmaan tarpeen seuraavassa työsuojelutoimikunnan kokouksessa pysähtyä miettimään, mitä työsuojelutoiminta meillä tarkoittaa ja onko se yhteistä vai ei. Ettei välitetä ristiriitaisia viestejä, eikä puolusteta omaa käytöstä virheellisesti kiireellä.

Työsuojeluyhteistoiminnan toteutuminen ja muita työsuojelun kysymyksiä on esillä Työsuojelun ajankohtaispäivillä Tampereella 4.-5.12. Ilmoittaudu mukaan!

15.11.2017