torstaina 28. toukokuuta 2020

Työterveyshuolto työllisille – työllistymishuolto työttömille

Työttömien terveydenhuollon jäsentymättömyyttä kuvaa aika ajoin esille nouseva sanapari työttömien työterveyshuolto, jonka ajatuksena on kaiketi saada aikaan samankaltaista toimintaa työttömille kuin työterveyshuolto tarjoaa työllisille.

Terminä työttömien työterveyshuolto on erittäin ristiriitainen ja asiaa vääristävä. Työttömiltä puuttuu työnantaja, joka liittyy aivan keskeisesti työterveyshuollon kokonaisuuteen. Työterveyshuolto on laissa määriteltyä toimintaa, jota työnantajien on järjestettävä työntekijöilleen. Työterveyshuollon tehtävät, sisältö, tavoitteet sekä palvelua toteuttavat ammattilaiset ja asiantuntijat on määritelty lainsäädännössä.

Mutta onko työttömien terveydenhuoltopalveluita määritelty yhtä selkeästi kuin työterveyshuollon osalta – ja pitäisikö olla määriteltynä?

Työttömyys mielletään jossain määrin eriarvoistavaksi termiksi, vaikka se kuvaakin henkilön työmarkkina-asemaa osuvasti. Toki työttömyys aiheuttaa sen kohtaavalle ihmiselle kelpaamattomuuden tunteita, itsetunnon ja omanarvontunnon heikkenemistä, minkä vuoksi sana työttömyys saa aikaan vääristyneitä tulkintoja.

Voisiko työttömien terveydenhuoltopalvelut nimetä uudella tavalla? Olisiko osuvampi termi sellainen, joka ei eriarvoista ja joka kuvaa paremmin tavoitetta työllistymisestä. Puhuttaisiinko siis työllistymishuollosta?

Mitä työllistymishuolto sitten olisi? Varmastikin sellaista toimintaa, jonka keskeinen tavoite olisi henkilön työkyvyn ylläpitäminen ja tukeminen sekä työllistymismahdollisuuksien parantaminen. Ne ovat juuri niitä asioita, joita Tuija Oivon ja Raija Kerättären ansiokkaassa raportissa nostettiin esille.

Sanna Marinin johtama hallitus käynnisti työkykyohjelman (2019–2023). Siihen liittyvä valtionavustusten haku on auki 15.6.2020 asti. Työkykyohjelmalla pyritään tukemaan osatyökykyisten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyä ja työssä pysymistä, ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä sekä lisäämään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta. Tällä tarkoitetaan käytännössä ainakin sitä, että tuleviin sote-keskuksiin pyritään saamaan osaamista ja rakenteita työttömien työllistymiskyvyn parantamiseksi tai ylläpitämiseksi.

Useissa aiemmissa hankkeissa, muun muassa Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) 2016–2018 ja Työttömien terveyspalvelujen sisällön ja rakenteen kehittäminen (TTP, Party-osahanke, 2015–2018) on edistetty ja kokeiltu malleja, joita voisi hyödyntää työllistymishuolto-nimisen rakenteen muodostamisessa. Lisäksi meillä on kansallisesti erinomaisia välineitä, kuten Kykyviisari, joilla työllistymishuollon asiakkaiden tilannetta voidaan tarkentaa, seurata ja raportoida.

Saadaankohan nyt aikaan työttömille toimiva työllistymishuolto?

Lisätietoja:

28.5.2020