tiistaina 01. maaliskuuta 2016

Työterveyshuoltoa selkokielellä

Minä olen saanut elantoni työterveyshuollosta kohta kaksikymmentä vuotta, varsinaisessa työterveyshuollossa sekä työterveyshuollon koulutuksen ja kehittämisen tehtävissä. Olen omaksunut jo varsin hyvin työterveyshuollon kielen (tiedäthän: lakisääteinen ja vapaaehtoinen, kelan ykkösluokan ja kakkosluokan korvaukset, työpaikkaselvitykset jne.)

Minulle on varmaan käynyt niin kuin monen muunkin asian taitajalle: kun sisältö ja kieli ovat itsestään selviä, asian selittäminen ulkopuoliselle vaikeutuu.

Tämähän on tuttu ilmiö työterveyshuollon palveluita ostaville yrittäjille ja työnantajille. Kysyt omasta mielestäsi selvällä suomen kielellä jotakin ja saat vastaukseksi pitkän pätkän sinänsä suomelta kuulostavaa puhetta, jota et oikeastaan ymmärrä. Voi olla jopa niin, että kun kilpailuttaa työterveyshuollon palvelut ja saa muutaman tarjouksenkin, valinnan tekeminen jää siihen, että tarjouksen sisällöstä ei saakaan selvää. Mitä ihmettä? Mitä se työterveyshuolto oikein on?

Työnteko on enimmäkseen hyväksi ihmiselle. Mutta joskus työolosuhteissa on sellaisia tekijöitä, jotka ovat haitaksi. Juuri näiden tekijöiden selvittäminen on työterveyshuollon tehtävä, mieluiten jo ennen kuin kukaan on saanut oireita tai sairastunut. Tekijät tunnistetaan yhdessä työpaikan kanssa työpaikkaselvityksessä, jonka pohjalta työterveyshuolto antaa suosituksensa terveydelle haitallisten tekijöiden korjaamiseksi tai vähintään työntekijöiden suojelemiseksi. Muu työterveyshuollon toiminta suunnitellaan työpaikkaselvityksen pohjalle.

Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä enemmän tai mitä vakavampia terveysvaaroja työhön sisältyy, sitä enemmän on sellaista työterveyshuollon toimintaa, joka työnantajan on työntekijöilleen kustannettava. Ja tämä ennaltaehkäisevä työterveyshuolto täytyy järjestää, jos yrityksessäsi on yksikin palkattu työntekijä. Yrittäjälle itselleen työterveyshuolto ei ole pakollista, mutta voisiko työn terveellisyydestä huolehtiminen silti olla hyödyllistä?

Entäs se sairaanhoito? Työnantajan ei tarvitse kustantaa työntekijöilleen sairaanhoitoa, mutta useimmat silti tekevät näin. Sen hyötyinä nähdään mm. se, että työhön mahdollisesti liittyvät sairaudet tunnistetaan jo varhaisessa vaiheessa tai että työpaikan tunteva lääkäri voi ottaa työolosuhteet huomioon esimerkiksi sairausloman pituutta miettiessään. Jos työntekijällä on joku sellainen sairaus, joka vaikuttaa työkykyyn pidemmällä aikavälillä, tämä työkyvyn seuranta ja tukeminen ovat joka tapauksessa työterveyshuollon tehtäviä, riippumatta siitä sisältyykö sopimukseen sairaanhoito. Tätäkin tehdään yhdessä työnantajan kanssa.

Ensisijaisesti työterveyshuolto hoitaa siis työntekijöiden terveyttä, ei sairauksia!

Heli Hannonen

Kirjoittaja on työterveyspsykologi, joka työskentelee Työterveyslaitoksella mm. Naiset työssä- hankkeessa: Yrittäjinä toimivien naisten työkyvyn ja terveyden edistäminen työpaikoilla yhdessä heidän kanssaan 2015 – 2018.

1.3.2016