maanantaina 28. toukokuuta 2018

Työterveysyhteistyön avulla lisätukea fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavilla aloilla työskenteleville

Suomalainen työterveyshuoltojen ja työpaikkojen välinen työterveysyhteistyö saa usein kiitosta kansainvälisissä tilaisuuksissa. Näin tapahtui myös äskettäin pidetyssä työterveyshuollon laajassa kongressissa Dublinissa, jossa esiteltiin pelastusalan työterveysyhteistyötä henkilöstön fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyen.

Useissa paikoissa rakenteet, puitteet ja asenteet ovatkin hyvässä kunnossa. Silti voi olla hyväksi ottaa oppia myös muilta.

Mitkä seikat siis takaavat työterveysyhteistyön onnistumisen? Sitä selvitimme kootessamme työkyvyn ja terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä Kroppa ja nuppi kuntoon -hankkeessa. Hanke on osa laajempaa TyhyverkostoX-ESR-hankekokonaisuutta, ja sen tavoitteena on edistää fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa työtä tekevien terveyttä ja työkykyä työpaikoilla yhdessä toimien. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella ja heidän työterveyshuollollaan on toteutunut pitkäaikainen ja hyväksi havaittu yhteistyö useiden vuosien ajan.

Kaikki lähtee hyvästä suunnittelusta

Onnistuneen työterveysyhteistyön toteuttamiseksi tarvitaan hyvä toimintasuunnitelma. Oulu-Koillismaalla on oivallettu, että pelastuslaitoksen henkilöstö ominaispiirteineen on työterveyshuollolle erityislaatuinen asiakas. Pelastuslaitoksen toimijat taas ovat havainneet hyötyvänsä sitoutuneista työterveyshuollon ammattilaisista erityisesti varhaisena työkyvyn tukemisen kumppanina. Hyvä suunnitelma vaatii työterveyshuollon ammattilaisilta vankkaa osaamista, esimerkiksi tietoa monenlaisten altisteiden terveysvaikutuksista sekä kykyä työntekijöiden toimintakyvyn arviointiin.

Onnistuakseen suunnitelma vaatii myös henkilöstössä tapahtuvien muutosten ennakoivaa havainnointia. Oulu-Koillismaan tapauksessa Oulun kaupunki työnantajana luo yleiset raamit suunnitelmaan. Sitä täydennetään vuosittaisen sisäasianministeriön mukaisen ohjeen lisäksi pelastuslaitoksen yksikkökohtaisilla työ- ja toimintakykyasioilla.

Toimintasuunnitelman laadintaan on luotu tehokas prosessi, johon kuuluu muun muassa sen käsittely yhteistoimintajohtoryhmässä. Johtoryhmässä on mukana asiantuntijana myös työterveyshuollon edustaja, mikä mahdollistaa tahojen välisen vuoropuhelun hyvissä ajoin. Sekä tämä, että toimintasuunnitelman räätälöinti vastaamaan työkyvyn uhkiin vaikuttavatkin oleellisilta toimintatavoilta suunnitteluprosessin onnistumisen kannalta.

Toiminnan jatkuvuuden tulee olla keskiössä

Työterveyshuolto raportoi säännöllisesti työterveysraportin muodossa työkykyyn liittyvistä asioista (mm. tiedot sairastavuudesta, poissaoloista ja työterveysneuvotteluista). Asioita käsitellään koko laitoksen tasolla operatiivisen pelastustoiminnan ja ensihoidon työntekijöiden ryhmissä. Erityistukea tarvitseville työterveyshuolto tarjoaa ns. tukikäyntejä.

Toiminnan jatkuvuus on keskeistä erityisesti työntekijän työkyvyn heiketessä. Oulu-Koillismaalla osatyökykyisen työntekijän seurantaan on luotu kaikkia osapuolia hyödyttävä käytäntö, jossa lääkäri tekee terveydentilan arvioinnin ja antaa suosituksen työnantajalle siitä, minkälaisia työtehtäviä työntekijä voi tehdä terveyttä vaarantamatta. Saadun suosituksen perusteella käydään henkilön kanssa varhaisen tuen keskustelu lähiesimiehen ja työnantajan edustajan kanssa. Tällöin kirjataan kaikki ne työtehtävät ja harjoitukset, joista henkilö selviytyy työvuorossa terveyttä vaarantamatta. Tarvittaessa keskusteluissa on mukana luottamushenkilö, mikäli suosituksen saanut henkilö niin haluaa.

Kuntoutusjakson jälkeen arvioidaan voiko työntekijä palata raskaampaan työhön vai tuleeko harkita sijoittumista esimerkiksi muihin kaupungin tarjoamiin tehtäviin tai uudelleenkoulutukseen. Toimiva työterveysyhteistyö mahdollistaa näin muiden työmuotojen sujuvan pohtimisen ja auttaa myös esimerkiksi henkilöstön ikääntymiseen liittyvien käytäntöjen kehittämisessä. Hoidon jatkuvuutta ja yhtenäisyyttä Oulu-Koillismaalla taas taataan säilyttämällä hoitovastuu hoitavalla työterveyslääkärillä, vaikka välissä käytettäisiin erikoislääkäreiden konsultaatioita. Oulu-Koillismaalla on kiinnitetty erityistä huomiota myös tilanteisiin, joissa työterveyshenkilöstö vaihtuu, konkreettisella työn vaatimuksiin perehdyttämisellä.

Kuinka taata onnistuminen?

Hyvän toimintasuunnitelman ja toiminnan jatkuvuudesta huolehtimisen lisäksi työterveysyhteistyön onnistumista näyttää takaavan se, että se on oikea-aikaista ja muun muassa varhaisen tuen prosesseja hyödyntävää. Puuttumiskynnys on matalalla, myös ikäviin asioihin. Tämä kaikki vaatii luottamuksellista, aitoa ja rehellistä vuorovaikutusta. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella avointa vuorovaikutusta on edesauttanut pitkäaikainen yhteistyö saman, alan erityisvaatimuksiin perehtyneen, työterveyshenkilöstön kanssa. Lisäksi yksikkö on panostanut ennaltaehkäisevään työhön palkkaamalla laitokselle liikuntasuunnittelijan, joka toimii yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Onnistumista takaa myös jatkuva kehittäminen. Yhtenä esimerkkinä on esimiestason kanssa käytävä keskustelu työkyvyn mahdollisista uhkista ennakoivasti. Erityisen kuormittavissa ammateissa myös kumuloituva niin fyysinen kuin psyykkinenkin kuormitus voi olla työkyvyn uhka. Lisäksi ensihoitajille on luotu TTL:n toimijoiden kanssa yhteistyössä kunnon ja työergonomian edistämiseen konkreettinen opetuspaketti.

Teoriassa asiat kuulostavat helpoilta, mutta niiden toteuttaminen käytännössä on silti osoittautunut paikoin vaikeaksi. Onnistumisen kannalta onkin olennaista, että käytännöt tuodaan Oulu-Koillismaan esimerkin mukaisesti osaksi jokapäiväistä toimintaa, jossa pyritään tasapuolisesti huomioimaan kaikki.

Tutustu tarkemmin tähän ja muihin hyviin käytäntöihin: Hyvät käytännöt palo- ja pelastustoimen työhön

28.5.2018