torstaina 05. joulukuuta 2019

Työttömät siirtyvät pienin askelin kohti työelämää

Selvitimme, miten Kykyviisari-kyselyyn vastanneiden työttömien suhde työelämään on muuttunut. Miehet arvioivat olevansa lähempänä työelämää kuin naiset.

Työttömyyteen ja työttömiin liittyvät käsitykset heijastelevat erilaisia näkemyksiä yhteiskunnan toiminnasta ja yksilöiden mahdollisuuksista vaikuttaa kohtaloonsa.

Osa meistä ymmärtää työttömyyden pääosin ongelmaksi, joka liittyy yhteiskunnan rakenteisiin ja globaaliin työelämän murrokseen. Näin ajattelevien mielestä yksilön mahdollisuudet selvitä megatrendien puristuksessa ovat usein rajallisia. Samalla he korostavat hyvinvointiyhteiskunnan velvollisuutta tarjota apua kansalaisilleen.

Toiset taas nostavat esille yksilön vastuun ja korostavat ihmisen oman aktiivisuuden merkitystä muutoksiin varautumisessa ja niihin vastaamisessa. Tämän näkökulman edustajat ymmärtävät työttömyyden taustasyiksi usein keinottomuuden tai suoranaisen haluttomuuden työllistyä. Tästä näkökulmasta kumpuavaan keskusteluun liittyy usein niin sanotun aktivointipolitiikan korostuminen haettaessa ratkaisuja työttömyyteen.

Kykyviisari on Työterveyslaitoksessa kehitetty työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä, kysely, johon on vastannut jo yli 12 000 pääasiassa ei-palkkatyössä olevaa henkilöä. Kykyviisarin kysymyspatteristo kartoittaa muun muassa vastaajien suhdetta työelämään ja heidän omia näkemyksiään työttömyyden syistä. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme vastaajien kokemusta työelämäsuhteestaan ennen kuin he osallistuivat työllistymisvalmiuksia edistävään toimintaan – ja sen jälkeen.

Sama tavoite, erilaiset keinot

Kiistellyn aktiivimallin odotettiin edistävän työttömien osallistumista ja työllistymistä malliin sisältyneiden taloudellisten sanktioiden seurauksena. Samalla sosiaaliturvakustannusten odotettiin vähenevän.

Aktiivimallin vaikutuksia on nyt tutkittu. Tutkimuksen mukaan aktiivimalli edisti työttömien osallistumista kestoltaan lyhyisiin TE-palveluihin. Sen sijaan pysyvien työllisyysvaikutusten arviointi oli vaikeaa.

Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5:n hankkeet ovat saaneet vähemmän julkisuutta. Niiden tavoitteissa on kuitenkin paljon samaa kuin aktiivimallissa: ne pyrkivät edistämään osallisuutta, osaamista sekä työ- ja toimintakykyä. Hankkeisiin osallistuvat ovat pääasiassa työttömiä ja usein vaikeassa työmarkkina-asemassa.

Hankkeissa on kehitetty uusia palvelumuotoja ja työskentelytapoja, sosiaalisia innovaatioita. Näillä innovaatioilla pyritään edistämään työllisyyttä sekä kehittämään niin työttömänä, työssä kuin koulutuksessa olevien henkilöiden – ja myös organisaatioiden – valmiuksia vastata yhteiskunnallisiin muutoksiin.

Kykyviisari on yksi näistä innovaatioista. Sen avulla vastaaja voi työ- ja toimintakyvyn arvioinnin lisäksi asettaa muutostavoitteita, joita hän voi lähteä tavoittelemaan osallistumalla tavoitetta tukeviin palveluihin. Työ- ja toimintakyvyssä tapahtunutta muutosta päästään arvioimaan, kun henkilö täyttää Kykyviisari-kyselyn tietyn ajanjakson jälkeen uudelleen. Kykyviisaria on käytetty toimintalinja 5:n hankkeissa sekä virallisen palvelujärjestelmän sosiaali- ja terveydenhuollon , työllisyys- ja kuntoutuksen palveluissa.

“Millaiseksi koet suhteesi työelämään?”

Kykyviisari sisältää kysymyksen, jossa vastaajaa pyydetään arvioimaan suhdettaan työelämään janalla. Janan asteikko on kymmenportainen. Numero 0 tarkoittaa, että vastaaja ei koe työelämän olevan hänelle ajankohtainen ja 10 taas sitä, että hänellä on hyvät edellytykset toimia työelämässä. Työelämään osallistumisessa raja-arvona on 6, joka tarkoittaa, että vastaaja on töissä, mutta hän tarvitsee tukea siellä pysyäkseen (Kuva 1).

Millaiseksi koet suhteesi työelämään? -janan vastausvaihtoehdot

Kuva 1. Kykyviisarin kysymys B5

Lähdimme selvittämään Kykyviisari-aineistosta, missä kohtaa työelämäjanaa vastaajat kokivat olevansa. Rajasimme tarkastelumme koskemaan niitä vastaajia, jotka olivat mukana toimintalinja 5 -hankkeessa ja jotka olivat kertoneet olevansa työttömiä. Jotta näkisimme työelämäsuhteessa tapahtuneen muutoksen, poimimme vastaajista mukaan vain ne, jotka olivat vastanneet Kykyviisariin vähintään kaksi kertaa. Vastaajia oli yhteensä 225, joista miehiä 131. Vastaajien keski-ikä oli noin 42 vuotta.

Hankkeiden alussa vastaajat arvioivat suhteensa työelämään olevan 4,1. Seuranta tehtiin vähintään kolmen kuukauden kuluttua hankkeen aloituksesta, jolloin suhde työelämään oli 5,1. Miehet arvioivat olevansa lähempänä työelämää kuin naiset sekä hankkeen alussa että seurannassa. Kukaan vastaajista ei kokenut, ettei työelämä tai työllistyminen olisi ajankohtaista.

Toimintaan osallistuminen lisäsi aktiivisuutta

Työelämässä olevien osuus nousi seurannan aikana 11 prosentista 31 prosenttiin (Kuva 2). Tarkasteltaessa asiaa työttömyyden keston mukaan havaittiin, että kaikissa ryhmissä tapahtui siirtymää kohti työelämää. Suurin siirtymä tapahtui 1–2 vuotta työttöminä olleiden ryhmässä. Tässä ryhmässä niiden osuus, jotka olivat töissä tai kokivat tuen tarpeen vähenevän, nousi 7 prosentista 38 prosenttiin.

Suhden työelämään, prosenttiosuudet

Kuva 2. Vastaajien jakautuminen ei työssä ja työssä oleviin (%)

Merkittävää on, että myös yli kymmenen vuotta työttöminä olleiden ryhmästä osa siirtyi työelämään (15 prosenttia). Kyselyllä ei pääse selvittämään sitä, mitkä toiminnot työttömät ovat kokeneet siirtyminä työelämään. Taustalla voi avoimien työmarkkinoiden lisäksi olla osallistumista johonkin työtä tai työharjoittelua sisältävään palveluun. Joka tapauksessa kokemus siitä, että on siirtynyt työelämään, on sinällään arvokas ja luo työllistymisuskoa.

Vaikuttaa siltä, että hankkeissa on kehitetty palvelumuotoja ja työskentelytapoja, joilla on lisätty osallistujien aktiivisuutta ja edistetty osallistujien yhteyttä työelämään. Näiden sosiaalisten innovaatioiden laajempi testaaminen, juurruttaminen perustoimintoihin ja arvioiminen on tärkeää.

Jatkossa olisikin hyvä selvittää, mihin toimintoihin, millaiseen ohjauspalveluun ja millä voimakkuudella vastaajat konkreettisesti olivat hankkeissa osallistuneet ja millainen vaikutus toimintaympäristöllä on tuloksiin.

5.12.2019