keskiviikkona 28. marraskuuta 2018

Työurajohtaminen hyödyttää kaikkia

Työurajohtamisen käsite ja työkalut ovat kehittyneet vuosien aikana. On hienoa nähdä, miten työntekijälähtöinen lähestymistapa työuran eri vaiheiden huomioimiseen on tullut työpaikoille jäädäkseen.

Aloitin työurajohtamisen menetelmien parissa noin kymmenen vuotta sitten. Tuolloin Työterveyslaitoksella kehitettiin näyttöön perustuvaa ryhmämenetelmää työkyvyn tukemiseksi ja ennenaikaisten eläkeajatusten ehkäisemiseksi työuran keskivaiheilla.

Uudelle ratkaisulle oli selkeästi tarvetta työelämässä, sillä työurien pidentämiseen kaivattiin kipeästi konkreettisia keinoja.

Saimme nopeasti mukaan 17 eri alan työpaikkaa, jotka olivat valmiita kouluttamaan ryhmämenetelmäohjaajia ja testaamaan menetelmää omalla työpaikalla. Tutkimusrahoituksen saimme Työsuojelurahastolta.

Keräsimme vaikuttavuustietoa työpaikoilta menetelmän lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutuksista osallistujien kokemuksiin ja sairauspoissaoloihin.

Työuran ohjat omiin käsiin

Ryhmämenetelmän ohjelma rakennettiin niin, että se vahvisti osallistujien omia pystyvyyden tunteita ja lisäsi vastoinkäymisiin varautumista sellaisten asioiden suhteen, jotka oli valmistelevassa vaiheessa todettu keskeisiksi ratkaistaviksi haasteiksi ja voimavaroiksi.

Tavoitteena oli uraan ja omaan työkykyyn liittyvän itseohjautuvuuden vahvistaminen, työntekijöiden ”voimaannuttaminen” ottamaan työuran ohjat omiin käsiinsä.

Työ oli palkitsevaa, sillä vaikuttavuustutkimuksen tulokset osoittivat tavoitteen onnistuneen: ryhmiin osallistuneiden työkyky oli seurannassa parantunut ja voimavarat lisääntyneet verrattuna kontrolliryhmään.

Osaksi työpaikan käytäntöjä

Jo menetelmän kokeilu- ja julkaisuvaiheessa kiinnitimme huomiota siihen, että ryhmämenetelmästä tulisi olennainen osa työpaikan toimintaa. Halusimme tehdä siitä yhteistyökalun henkilöstön kehittäjien ja työterveyshuollon välille. Tavoitteena oli käytäntö, joka jäisi elämään työpaikalla luontevana osana sen muuta toimintaa.

Menetelmään liitettiin keskustelulomake, jonka avulla osallistujan oli tarkoitus viedä omat tavoitteensa ja suunnitelmansa omalle esimiehellekin tiedoksi.

Tavoitteena oli, että työpaikat pystyisivät paremmin vastavuoroisesti tukemaan työntekijää vahvistuneen työuran hallinnan hyödyntämisessä ja tekemään tarvittavia muutoksia työssä.

Työurajohtamisen työkalut

Tästä kokonaisuudesta syntyi käsite työurajohtaminen, joka pyrkii sovittamaan yhteen työntekijän omat tavoitteet ja työpaikan työhön liittyvät tavoitteet siten, että se hyödyttää molempia.

Työntekijöiden työuran hallinnan tukeminen työpaikalla näyttää kannattavan erityisesti uran siirtymävaiheissa kuten työuralle kiinnittyessä ja muissa muutostilanteissa.

Työpaikan toiminta voi olla oman uran pohdintamahdollisuuksien tarjoamista työntekijöille esimerkiksi Työterveyslaitoksen ryhmämenetelmien avulla sekä erilaisten toimintaa tukevien tai muiden käytäntöjen kehittämistä siirtymävaiheiden tai työpaikan eri-ikäisten tukemiseksi.

Työuraansa hallitseva työntekijä tunnistaa omat kyvyt ja osaamisensa sekä ympäristön tarjoamat mahdollisuudet ja rajoitteet, osaa hakea tarvitessaan tukea ja tietoa ympäristöstään sekä asettaa omat tavoitteet ja suunnata niitä kohti sinnikkäästi.

Näiden vuosien aikana tieto ja kokemus työurajohtamisesta ovat karttuneet, ja ryhmämenetelmäperhe on sittemmin laajentunut useilla menetelmillä eri työuran vaiheiden hallintaan.

Olen innoissani siitä, mitä kaikkea olemme saaneet aikaan. Tuntuu siltä, että työurajohtaminen vastaa hyvin muuttuvan työelämän haasteisiin ja on siksi erityisen ajankohtainen. Nyt valmistelemme Työterveyslaitoksella nämä menetelmät sisältävää verkkosivustoa.

Tutustu jo nyt näihin työurajohtamisen työkaluihin:

28.11.2018