torstaina 06. helmikuuta 2020

Työympäristö voi synnyttää onnekkaita kohtaamisia

Onnekkaita yhteensattumia ei voi suunnitella, mutta niille voi luoda otollisia olosuhteita. Esimerkiksi kirjastot, konferenssit ja yhteisölliset työtilat ovat paikkoja, joissa liikkuu paljon ihmisiä ja tietoa.

Uusien luovien ratkaisujen taustalla on usein onnekkaita yhteensattumia. Työterveyslaitoksen Yhteensattumia-hankkeessa kasvokkaiset ja fyysiset kohtaamiset korostuivat onnekkaiden sattumien paikkoina asiantuntijoiden työssä.

Yllättäviä sattumia tukevat fyysiset ympäristöt ovat moninaisia. Onnekas sattuma voi olla vaikka yllättävän kirjan löytyminen kirjastosta.

Onnekkaiden kohtaamisten lisääntymiseen suunniteltu ympäristö ei kuitenkaan aina johda toivottuun lopputulokseen. Esimerkiksi avokonttorit ja monitilatoimistot voivat johtaa sekä kohtaamisten lisääntymiseen että vähenemiseen.

Jotkin yritykset, kuten Google, pyrkivät suunnittelemaan toimistotilojaan niin, että ne lisäävät yllättäviä kohtaamisia. Näin oli tehty myös joissakin Yhteensattumia-hankkeemme yrityksistä.

Tällaisilla ratkaisuilla on pyritty parantamaan yhteistyötä, vuorovaikutusta ja tiedonkulkua, mutta myös työrauhan ja yksityisyyden takaaminen on tärkeää. Avotiloissa työskentely voi huonoimmassa tapauksessa lisätä stressiä, sairastelua sekä etätyön tekemistä ja sitä kautta vähentää onnekkaita kohtaamisia.

Freelancerit kohtaavat yhteisöllisissä työtiloissa

Onnekkaita kohtaamisia tavoitellaan myös yhteisöllisillä työtiloilla (co-working spaces). Niillä tarkoitetaan jaettuja työtiloja, joissa työskentelee perinteisen palkkatyön ulkopuolella olevia ihmisiä. He ovat freelancereita, yksinyrittäjiä ja itsensätyöllistäjiä luovilta ja tietointensiivisiltä aloilta.

Esimerkiksi diginomadit saavat elantonsa digitaalisen ympäristön kautta eivätkä asetu yhteen fyysiseen paikkaan. He kerääntyvät metropoleihin ja lomakohteisiin, lännestä idän matalavuokraisiin paikkoihin. Toinen esimerkki yhteisöllisistä työtiloista ovat startup-hautomot.

Yhteisölliset työtilat eivät ole ilmiönä uusi, vaan esimerkiksi taiteilijat ovat hyödyntäneet niitä jo pitkään. Ilmiö on kuitenkin yleistynyt Yhdysvalloissa ja Euroopassa kymmenen viime vuoden aikana, ja siitä on kehittynyt myös voittoa tavoittelevaa ja isoakin liiketoimintaa.

Kansainvälisessä Work 2019 -konferenssissa Helsingissä esiintynyt australialainen George Morgan kertoi esityksessään yhteisöllisistä työtiloista. Esimerkiksi coffice (coffee + office) -konseptissa kahvilat muuntautuvat yhteisöllisiksi työtiloiksi. Kahvilat ovat alkaneet laskuttaa aikaperusteisesti freelancereita, jotka istuvat tuntikaupalla kahvilassa. Heille tarjotaan sinä aikana rajaton määrä kahvia.

Toinen esimerkki ovat ravintoloiden, baarien ja hotellien omissa tiloissaan päivisin tarjoamat pop up -työtilat. Tällä ravintolat ja hotellit pyrkivät tilojensa sekä päivä- että ilta-ajan taloudelliseen hyödyntämiseen. Kolmanneksi yritykset voivat tarjota omissa tiloissaan työtilaa ulkopuolisille freelancereille.

Yhteisöllisyys ruokkii keskusteluja ja ideoita

Jos edellä kuvattujen työtilojen jäsenyys on vain kuntosalijäsenyyden tyyppistä ja jos tiloissa työskentelyyn eli liity yhteistyötä ja innovointia, onnekkaita yhteensattumia ei välttämättä synny. Toimistohotelleista yhteisölliset työtilat erottaakin nimensä mukaisesti yhteisöllisyys. Niissä onnekkaita sattumia tukevia elementtejä ovat parhaimmillaan Ilahduttavat keskustelut ja inspiroivat ideat.

Syyskuussa 2018 käynnistyneessä Työsuojelurahaston rahoittamassa Yhteensattumia -tutkimushankkeessa etsimme onnekkaiden yhteensattumien paikkoja asiantuntijatyöpaikoilla. Samalla kehitämme työpaikkojen valmiuksia tarttua sattuman tuomiin mahdollisuuksiin ja uudistua.

6.2.2020