keskiviikkona 23. toukokuuta 2018

Uusi luonnos työaikalaista edistää joustoja – mutta muistaa myös työaikasuojelun

Työ- ja elinkeinoministeriö antoi maanantaina 21.5. hallituksen esitysluonnoksen uudeksi työaikalaiksi lainsäädännön arviointineuvoston arvioitavaksi. Uusi lainsäädäntö lisäisi sekä organisaatioiden että työntekijöiden tarpeista lähteviä joustoja mm. uusien joustotyöaika- ja työaikapankkisäädösten avulla. Toisaalta työaikasuojelu perustuu edelleen työaikadirektiivin säädöksiin. Yötyötä sisältävän vuorotyön terveyshaittojen ehkäisy huomioidaan yötyöhön ja vuorokausilepoon liittyvillä uusilla määräyksillä.

Joustotyöaika tukee ajasta ja paikasta riippumatonta työskentelyä

Keskeisin uutuus uudessa lakiversiossa on ns. joustotyöaika, joka voidaan ottaa käyttöön työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Säännöllinen työaika saisi joustotyössä olla keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa neljän kuukauden jaksossa. Asiantuntija voisi ajoittain tehdä lyhempää, ajoittain pidempää työpäivää eri vuorokauden aikoina – joko töissä tai kotona.

Joustotyön soveltamisalaa on täsmennetty siten, että joustotyöaika koskisi henkilöitä, jotka voivat päättää vähintään puolet työajastaan missä ja milloin työskentelevät. Työaikalain ulkopuolelle jäisivät vain he, jotka voivat täysin itsenäisesti päättää työajastaan. Myös muita työaikojen joustoja on laissa lisätty esimerkiksi työaikapankin ja liukumamääräysten avulla.

Työaikajoustot lisäävät työnantajan mahdollisuuksia saada työpanosta silloin, kun töitä on paljon ja deadlinet pukkaavat päälle. Työntekijät voisivat puolestaan vaikuttaa sekä työ- että vapaa-ajan sijoittumiseen nykyistä enemmän – ainakin silloin, kun töissä on hiljaisempi jakso. Yksilöllisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen tukee tutkimustemme mukaan työhyvinvointia ja lisää työhön osallistumista, masennusoireita se puolestaan vähentää. Haasteena on, miten vaikutusmahdollisuuksia voidaan parantaa ns. suorittavassa työssä, jossa työn aika ja paikka ovat tarkoin määrättyjä, kuten sote- ja palvelualoilla sekä ammattiliikenteessä.

Yötyön terveyshaittoja yritetään rajoittaa

Uuden työaikalain myötä yötyön teettäminen erityisesti jaksotyössä helpottuisi hieman ja säännöllisen työajan järjestelyistä voitaisiin sopia jopa 52 viikon tasoittumisjaksoilla. Yötyötä sisältävän vuorotyön terveyshaittojen ehkäisyä tuetaan rajaamalla peräkkäisten yövuorojen määrää nykyisestä seitsemästä viiteen. Jaksotyössä tuetaan vähintään 11 tunnin vuorokausilevon käyttöä. Työaikojen ennakointia edistetään antamalla työvuoroluettelolle nykyistä suurempi merkitys.

Jopa useiden kuukausien tasoittumisjaksot kokonaistyöajassa ovat huolestuttavia. Ylipitkät työajat voivat lisätä tapaturmia ja mahdollisesti esimerkiksi aivoveritulppia ja muita sydän- ja verisuonitapahtumia lyhemmälläkin aikajaksolla. Ihminen tarvitsee kahdeksan tuntia unta joka päivä. Jo viikon osittainen univaje vaikuttaa rajusti esimerkiksi immuunijärjestelmään ja suorituskykyyn.

Perättäisten yövuorojen enimmäismäärän vähentäminen erityisesti vuorotyössä seitsemästä viiteen on terveyden kannalta erittäin tervetullut uudistus. Esimerkiksi Dublinissa toukokuun alussa pidetyssä kansainvälisen työterveysjärjestön (ICOH) kongressissa todettiin, että näyttö yötyötä sisältävän vuorotyön rintasyöpäriskistä naisilla on nyt paljon vahvempaa kuin kymmenen vuotta sitten. Jo kymmenen vuotta sitten WHO luokitteli yötyön todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi. Esimerkiksi alle 50-vuotialla naisilla, joilla on vähintään kolme yövuoroa viikossa, on jopa kolminkertainen riski sairastua rintasyöpään päivätyöläisiin verrattuna.

Alle 11 tunnin mittaisia vuorovälejä jaksotyössä tulisi vähentää. Tästä olemme saaneet paljon uutta näyttöä myös Suomen terveydenhuolto- ja sosiaalisektorilta. Lyhyiden vuorovälien hyväksyminen vuorosuunnittelussa näkyi tutkimuksissamme väsymyksen, unettomuuden ja sairauspoissaolojen kasvamisena sairaaloissa ja sosiaalisektorilla. Lisäksi lyhyet vuorovälit vaikeuttivat työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista.

On tärkeää, että vanha työaikalakimme saataisiin nyt uudistettua. Työ- ja elinkeinoministeriön esitys on taitavasti tehty kompromissi eri osapuolten tarpeista. On kuitenkin muistettava, että vaikka työaikalainsäädäntö olisi edelleen pakottavaa oikeutta, se sallii hyvin laajasti laista poikkeamisen valtakunnallisten työmarkkinaosapuolten välisillä työ- ja virkaehtosopimuksilla – ja se sallii myös paikallisen sopimisen. Laki luo puitteet. Työmarkkinaosapuolet ja yritykset tulevat myös jatkossa sopimaan laista poikkeavasti, koska se on mahdollista. Samalla myös työaikasuojelun tarpeita pohditaan viime kädessä vasta työpaikkatasolla.

Lähteet:

Työajat, terveys, hyvinvointi ja työelämään osallistuminen yhteispohjoismainen tutkimushanke ja sen uusimmat julkaisut

Albrecht SC, Kecklund G. Rajaleid K, Leineweber C. The longitudinal relationship between control over working hours and depressive symptoms: Results from SLOSH, a population-based cohort study. J Affect Disord. 2017; 215: 143-151. doi: 10.1016/j.jad.2017.03.010. Epub 2017 Mar 7

Cordina-Duverger E, Menegaux F, Popa A, Rabstein S, Harth V, Pesch B, et al. Night shift work and breast cancer: a pooled analysis of population-based case-control studies with complete work history. Eur J Epidemiol. 2018.

Härmä M, Karhula K, Ropponen A, Puttonen S, Koskinen A, Ojajärvi A, Hakola T, Pentti J, Oksanen T, Vahtera J, Kivimäki M. Association of changes in work shifts and shift intensity with change in fatigue and disturbed sleep: a within-subject study. Scand J Work Environ & Health 2018 [online first; 11April 2018]

Karhula K, Koskinen A, Ojajärvi A, Ropponen A, Puttonen S, Kivimäki M, Härmä M. Are changes in objective working hour characteristics associated with changes in work-life conflict among hospital employees working shifts? A 7-year follow-up. Occup Environ Med. 2018 Jan 24. pii: oemed-2017-104785. doi: 10.1136/oemed-2017-104785. [Epub ahead of print]

Schiller H, Lekander M, Rajaleid K, Hellgren C, Akerstedt T, Barck-Holst P, Kecklund G. Total workload and recovery in relation to worktime reduction: A randomised controlled intervention study with time-use data. Occup Environ Med. 2018; 75 (3), 218-226.

Vedaa Ø, Pallesen S, Waage S, Bjorvatn B, Sivertsen B, Erevik E, Svensen E, Harris A. Short rest between shift intervals increases the risk of sick leave: a prospective registry study. Occup Environ Med 2017; 74: 496-501.

23.5.2018