torstaina 14. tammikuuta 2021

Vaihtoehtojen puntarointi edistää onnekkaita sattumia työpaikalla

Sattuma tupsahtaa jostain, eikä sitä suunnitella. Onnekkaisiin sattumiin osataan tarttua herkemmin, jos työpaikalla on siihen ohjaavat käytännöt.

Työterveyslaitoksen Yhteensattumia-hankkeessa tunnistamme yhteensattumien paikkoja asiantuntijatyöpaikoilla ja kehitämme työpaikkojen valmiuksia tarttua sattuman tuomiin mahdollisuuksiin.

Onnekas yhteensattuma tarkoittaa yksilön kohtaamaa yllättävää, sattuman ja viisauden tai ammattitaidon ohjaamaa hyödyllistä havaintoa, ideaa, tietoa, esinettä tai ilmiötä.

Haastattelimme asiantuntijoita ja esimiehiä kolmesta organisaatiosta. Kaikkiaan haastateltavia oli 45. He kertoivat onnekkaiden yhteensattumien havaitsemisesta ja niiden hyödyntämisestä työpaikallaan.

Aineisto syntyi vuoropuhelussa

Onnekkaat sattumat -ilmiö työpaikoilla on uusi, joten pystyin soveltamaan tutkimuksessa aineistolähtöistä otetta. Siinä analyysiä eivät ohjaa tutkijan ennalta laatimat hypoteesit, vaan analyysissä etsin ja tunnistan aineistosta nousevia teemoja ja niiden välisiä suhteita. Tunnistamisen apuna käytin Leximancer-nimistä ohjelmistoa.

Aineiston muodosti sekä haastattelijan että haastateltavan puhe, joka litteroitiin tekstiksi. Määrittelin haastattelun vuoropuheluksi, jossa osallistujista kumpikin pohti sattumien havaitsemisen ja hyödyntämisen mahdollisuuksia. Tekstiaineisto on puhetta sattumista työn tekemisen kontekstissa eli asiayhteydessä.

Haastattelujen taustalla yhteisenä nimittäjänä tunnistin kaksi ydinkategoriaa, joiden piiriin valtaosa sattumiin liittyvistä asioista ja tekemisistä kuului. Onnekkaita sattumia edistävät

  • käytännöt, joissa puntaroidaan ja harkitaan erilaisia vaihtoehtoja
  • strategia, jossa tähdätään muutokseen ja uudistumiseen.

Sattumaa ei suunnitella

Sattuman olemus on dynaaminen – jostain se tupsahtaa, eikä sitä suunnitella. Jotta sattuman havaitsee, tulee myös henkilöstön olla dynaamisessa tilassa: olla herkkänä ympäristön tarjoamalle informaatiolle ja tehdä havaintoja. Dynaaminen tarkoittaa liikettä jotain kohti, toisin sanoen muutosta.

Muutos organisaation henkilöstön keskuudessa on mahdollista silloin, kun strategiassa ilmaistaan muutoksen tarve. Yhteiseen tekemiseen voidaan liittää puntarointia ja arviointia, kun toimintaa ei voi enää ohjata yksinomaan ohjeilla ja säännöillä.

Muutokseen tarvitaan jotain uutta, jota ei vielä ole. Samalla pitää kuitenkin hoitaa olemassa olevat työtehtävät.

Käytännöt kannattelevat henkilöstöä

Työpaikat ovat erilaisissa tilanteissa muutoksen kanssa. Niiden tilanteet poikkeavat myös siinä, miten sujuvasti puntaroiva puhe voi kehittyä käytännöksi – kasvualustaksi kehittämiselle, uudistumiselle ja onnekkaille sattumille.

Puntaroiva puhe yhteisenä käytäntönä avaa yksittäiselle työntekijälle mahdollisuuksia myös puntaroida ja havaita onnekkaita sattumia työympäristössään. Käytännöt kannattelevat henkilöstöä.

Hankkeemme kolme organisaatiota sijoittuvat muutosjanalla eri kohtiin. Yhdessä toteutettiin palvelua yksilö- ja organisaatioasiakkaille niiden tarpeista käsin. Toisessa kehitettiin uutta palvelutuotetta, jota piti miettiä ja arvioida monelta kantilta. Samalla ylläpidettiin vanhoja tuotteita. Kolmannessa organisaatiossa oli tarpeellista edetä toistaiseksi rutiinien ja ohjeiden mukaisesti. Muutostarvetta oli vähemmän – tosin mahdollisuuksien mukaan sielläkin sai kehittää ja edistää toimintaa.

Kun puntaroivaa käytäntöä on paljon, sattumia havaitaan enemmän verrattuna vähäisen puntaroinnin käytäntöön.

Jos työpaikalla on toisaalta toimintaa, jossa on seurattava ohjeita ja toisaalta on muutostarvetta ja kehitetään uutta, niin voi syntyä haastavia tilanteita. Yhdellä työntekijällä on tarve puntaroida ja toisella edetä suoraviivaisesti ohjeen mukaan.

Puntaroivaa puhetta tuetaan hyväksymällä, että ei heti saada valmista. Toisaalta työt pitää lopulta tehdä, vaikka samalla puntaroidaankin. Sattuma liittyy tekemiseen eikä jähmeisiin olosuhteisiin, joissa mikään ei muutu.

Lisätietoja:

14.1.2021