perjantaina 27. maaliskuuta 2020

Valitse rentous, hyväksy nykyhetki

    Kun keho on jännittynyt, havaintokyky muuttuu putkimaiseksi ja uhkakeskeiseksi. Aktiivinen rentoutuminen on tietoinen valinta. Ulkoisia olosuhteita voi vain harvoin hallita, mutta sisäiseen olotilaansa pystyy vaikuttamaan.

    Päivittäinen työstä palautuminen on tärkeää terveyden ja työn tuloksellisuuden kannalta. Esimerkiksi Promo@Work -tutkimuksen alustavien tulosten perusteella huono työstä palautuminen liittyi mikroyrittäjien huonoon työssä suoriutumiseen. Palautuakseen ihmisen pitää irrottautua työstä ja lopettaa työasioiden ajattelu työpäivän päätteeksi tai ihanteellisessa tapauksessa jo hetkeksi keskellä päivää.

    Palautumiskokemuksia edistävät työstä irrottautumisrutiinit, esimerkiksi työmatkaliikunta, rentoutuminen eri tavoin, kivat ja haastavat harrastukset sekä mahdollisuus vaikuttaa itse vapaa-aikaansa.

    Aikataulut, tuotantopaineet, jatkuva muutos ja uuden oppiminen ovat monille perusarkea. Tunne-elämän koukerot ja kohmeet haastavat kehoa ja mieltä. Vastapainoksi tarvitaan taitoa rentoutua. Rentoutumistaitojen ja niihin olennaisesti liittyvän kehoyhteyden avulla oppii ehkäisemään, tunnistamaan ja purkamaan stressiä ja ylivireyttä.

    Miten sinä reagoit stressiin?

    Mitä kiireisempää ja stressaavampaa arki on, sitä tärkeämpää on tietoisuus omasta tilanteesta, aktiivinen rentoutuminen ja rento asenne. Kehon jännittyneisyys ja mielen ylivireys vähentävät henkistä joustavuutta. Samalla havaintokyky muuttuu putkimaiseksi ja uhkakeskeiseksi.

    Jännittyneenä reagoimme haasteisiin tavallista herkemmin ja dramaattisemmin. Myös kroppa voi reagoida: tulee vatsavaivoja, päänsärkyä, unihäiriöitä tai verenpaineen kohoamista. Miten sinä reagoit stressiin?

    Stressaantuneen olon voi joskus huomata vaikka runsaasta suklaan syömisestä. Koska oman tilanteen tunnistaminen voi vaatia opettelua, siihen on hyvä pyytää apua läheisiltä. He saattavat aistia tilanteesi jopa paremmin kuin sinä itse, koska ihminen pyrkii sopeutumaan ja tottumaan pitkittyneeseen kuormitukseen.

    Tärkeä rentoutumisen edellytys on yhteys omaan kehoon. Tunnistatko, missä jännitys tuntuu? Mitkä lihakset jännittyvät ensimmäisenä? Kun tutustuu kehonsa kautta tulevaan informaatioon, voi tarvittaessa tehdä jonkin kehollisen muutoksen, esimerkiksi ravistella, painella ja venytellä jännitykseen taipuvaisia alueita.

    Rentona olet yhteydessä itseesi

    Aktiivinen rentoutuminen on tietoinen valinta ja asenne: se on rentouden kutsumista kehoon ja mieleen, näennäisestä hallinnasta hellittämistä sekä nykyhetkessä olemista ja sen hyväksymistä. Ulkoisia olosuhteita voi vain harvoin hallita, mutta sisäiseen olotilaan pystyy vaikuttamaan. Sinä voit päättää, huokaisetko kunnolla, pudotatko alaleuan vapaaksi, annatko vatsan rentoutua ja hartioiden hieman laskeutua. Voit myös ottaa hetken ”pikamaadoittumiseen”: liikuttele varpaitasi ja aisti jalkapohjasi maata vasten.

    Se, että huomaa jännittymisen ensimmäiset merkit ja osaa itse niihin puuttua, on tärkeää. Omaan olotilaansa vaikuttaminen voimaannuttaa ja palauttaa.

    Rentona olet paremmin yhteydessä itseesi. Mistä sitten huomaat, että olet rento? Mitkä ovat parhaat, terveelliset keinosi rentoutua?

    Kokeile erilaisia asioita: Miten luonnossa liikkuminen vaikuttaa? Miten sauna tai sohvalla loikoilu? Joskus passiivinen lepo ei yksin riitä selättämään kertynyttä kuormitusta. Kuormittuneisuus voi estää laadukkaan levon. Silloin kannattaa kokeilla menetelmiä, jotka huomioivat sekä kehon että mielen. Sellaiset menetelmät auttavat kohtaamaan ja purkamaan kehoon sitoutunutta jännitystä joko ohjatusti tai omatoimisesti, parhaimmillaan aina rennosti ja aktiivisesti.

    Kun olet rentoutunut, aistisi ovat avoimempia ja havainnoit itseäsi, muita ja eteen tulevia tilanteita avarammin ja monipuolisemmin. Myös työ sujuu jouhevammin ja luovuudelle sekä elämänilolle on tilaa.

    Olet todennäköisesti myös mukavampaa seuraa sekä itsellesi että läheisillesi.

    Kirjoittajat: Jaana Laitinen ja Satu Makkonen

    Kirjoitus liittyy hankkeeseen Työkykyä sosiaali- ja terveyalan yrittäjän arkeen – keinoja työn kuormitustekijöiden hallintaan.

    27.3.2020